Venäjän asevoimien tekemien hankintojen tulisi olla hälytysmerkki Euroopalle, arvioivat Rand-ajatuspajan tutkija Jacob Parakilas ja Kyiv School of Economics -instituutin tutkija Pavlo Shkurenko.
Kreml jatkaa täysimittaista hyökkäystään Ukrainassa, mutta koettelee samalla lännen puolustusta drooneilla, miehitettyjen lentokoneiden ilmatilaloukkauksilla ja sota-aluksilla. Tutkijoiden mukaan tämä ei ole sattumaa vaan johdonmukainen yritys tehdä tunkeutumisista normaalia.
Venäjän sotateollinen kompleksi laajentaa samalla tuotantoaan.
– Tarkempi katsaus Moskovan sotilaallisiin hankintapäätöksiin nostaa esiin, miksi Euroopan pitää varautua jatkuvaan Venäjän paineeseen Ukrainan ulkopuolellakin, Parakilas ja Shkurenko kirjoittavat Foreign Policy -lehdessä.
Heidän mukaansa Venäjän laivasto- ja ohjussektorilla on näkyvissä kolme huolestuttavaa trendiä: tuotantolaitosten nopea laajentaminen, strategisten asejärjestelmien priorisointi ja investoinnit, jotka tähtäävät pitkän aikavälin operatiiviseen kestävyyteen eivätkä lyhytaikaiseen sodanajan lisäykseen.
Nato on toistaiseksi vastannut reaktiivisesti, mutta liittouman pitäisi tämän lisäksi keskittyä uskottavan pelotevaikutuksen vahvistamiseen.
Jos Vladimir Putinin huomio olisi vain Ukrainassa, voisi hänen olettaa siirtävän voimavaroja laivanrakennuksesta maavoimille ja lentokoneiden tuotantoon. Venäjän telakat tuottavat sen sijaan kalustoa, joka uhkaa suoraan Eurooppaa. Tämä huolimatta pakotteista ja tuotannon kroonisesta tehottomuudesta.
Hankintalistoilla on pohjoisiin olosuhteisiin soveltuvia laivoja, huoltoaluksia ja uusia sukellusveneitä. Niiden tarkoituksena on kuljettaa risteilyohjuksia ja elektronisen sodankäynnin järjestelmiä Naton haavoittuvimmille meriväylille.
– On tärkeää huomata, että niillä ei kilpailla Yhdysvaltain laivaston kanssa avomerellä, vaan toiminta tapahtuu lähempänä kotimaata eli lähinnä Pohjois-Euroopan vesillä, Jacob Parakilas ja Pavlo Shkurenko sanovat.
Venäjä on myös kasvattanut ohjustuotantoaan vuoden 2023 jälkeen, ja tavoitteena on tuottaa 115–130 pitkän kantaman asejärjestelmää kuukaudessa.
Tämä riittäisi varastojen kasvattamiseen Ukrainan sotatoimien ohella.
– Venäjän teolliset investoinnit muodostavat uhkailuun sopivaa työkalupakkia, jonka selvänä kohteena on Euroopan alue, tutkijat varoittavat.
Poimintoja videosisällöistämme