Poliittista tahtoa lain säätämiseen ei ole löytynyt, olipa hallituksen väri mikä hyvänsä.
Avaa kuvien katselu
Ryhtivyö pitää ihmisen kiinni tuolissa. Se on iäkkäiden liikkumista rajoittava väline. Kuva: Jere Sanaksenaho / Yle
- Asiantuntijoiden mukaan vanhustenhoidon epäkohdat johtuvat itsemääräämisoikeutta vahvistavan lain viivastymisestä.
- Emeritaprofessori Marja Vaaraman mukaan muistisairaiden oikeudet ovat jopa vankeja heikommat.
- Petteri Orpon hallitus on siirtänyt lain valmistelun seuraavalle hallituskaudelle.
Suomalaisesta vanhustenhoidosta paljastuu tasaisin välein häpeätahroja.
Turussa Esperi Caren hoitokodissa tuoliin sidottu vanhus kuoli kuristumalla.
Yli 75-vuotiaat syövät liikaa lääkkeitä.
Vanhukset eivät pääse ulos, koska hoitohenkilökunnalla ei ole aikaa.
Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan vaikeuksiin on selvä syy. Vanhusten itsemääräämisoikeutta vahvistavaa lakia on lykätty vuosikausia.
Laki on Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmassa, mutta valmistuminen on siirretty seuraavalle hallitukselle. Se on tällä hetkellä virkamiesvalmistelussa.
Sosiaaligerontologian emeritaprofessori Marja Vaarama pitää tilannetta vakavana. Vangeilla ja psykiatrisen hoitolaitoksen potilailla on nykyisin paremmat oikeudet kuin muistisairailla vanhuksilla.
– Vangit ja psykiatrisen hoitolaitoksen potilaat saavat sentään ulkoilla. Pakkokeinojen käyttöä säädellään lainsäädännöllä – toisin kuin vanhustenhoidossa.
Suomen sosiaalioikeudellisen seuran varapuheenjohtaja Yrjö Mattila ihmettelee, miksi poliittista tahtoa lain säätämiseen ei löydy – olipa hallituksen väri mikä hyvänsä.
– Mielenterveyslaissa on paljon säännöksiä, mutta yleinen sääntely henkilöiden itsemääräämisoikeuksista puuttuu.
Avaa kuvien katselu
Lepositeitä käytetään psykiatrisissa hoitolaitoksissa. Lepositeisiin sidotulla potilaalla on aina valvoja. Kuva: Heikki Haapalainen / YleKyse on rahasta
Kyse on rahasta ja henkilökunnasta. Emeritaprofessori Marja Vaarama on törmännyt tilanteeseen, jossa muistisairaan liikkumista on rajoitettu hinaamalla lipasto huoneen oven eteen.
Potilaille määrätään myös rauhoittavia ja unilääkkeitä, vaikka heidät voisi väsyttää viemällä ulos kävelylle tai jumppaan. Lääkkeiden lisäämisestä ei välttämättä kerrota omaisille, eikä muistisairaan mielipidettä omasta hoidostaan kysytä.
Eduskunnan apulaisasiamies saa jatkuvasti kanteluja vanhusten kohtelusta.
– Korona-aikana nämä korostuivat. Hoivakodin asukas ei päässyt edes puolisonsa hautajaisiin. Liikkumisen ja ulospääsyn estäminen on itsemääräämisoikeuden rajoittamista, Vaarama sanoo.
Rajoittaa voi myös lääkkeillä
Kaikki rajoittaminen ei ole fyysistä, huomautti myös Turun yliopiston emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelä Ylellä.
– Lääkkeillä sidotaan vanhuksia sängyn pohjalle. Tästä ilmiöstä puhutaan kansainvälisestikin aika vähän. Tällainen kemiallinen rajoittaminen on siinä mielessä ongelmallista, että se on ikään kuin näkymätöntä, Kivelä sanoo.
Myös eduskunnan oikeusasiamies on kiirehtinyt sosiaali- ja terveysministeriötä tarkentamaan sääntöjä iäkkäiden henkilöiden rajoittamisesta.