Elokapina oikeudessa|Kaksipäiväinen Metsäliikkeen oikeudenkäynti alkoi Rovaniemellä tänään. Metsähallituksen metsätalousyhtiö esitti lähes 23 000 euron korvausvaatimuksen hakkuita estäneille aktivisteille.
Lue tiivistelmä
Lapin käräjäoikeus alkoi käsitellä Metsäliikkeen ja Elokapinan aktivistien oikeudenkäyntiä Rovaniemellä tänään.
Metsähallitus Metsätalous vaatii kahdeksalta aktivistilta vahingonkorvauksia, koska heidän leiriytymisensä viivästytti Aalistunturin hakkuita tammikuussa 2023.
Aktivisteja syytetään hallinnan loukkauksesta ja niskoittelusta, koska he käyttivät luvatta valtion omistamaa tietä ja estivät metsäkoneiden kulkemisen hakkuutyömaalle.
Metsähallitus Metsätalous oy:n entinen toimitusjohtaja Jussi Kumpula määrättiin ulos oikeussalista, ja häntä kuullaan myöhemmin todistajana.
”Epäreilulta tuntuu”, totesi metsäaktivisti Olli Holmen, 33, Lapin käräjäoikeuden odotussalissa Rovaniemellä keskiviikkoaamuna.
”Metsähallitus tekee paljon voittoa ja hakkaa metsiä tosi rajulla kädellä. Kun kansalaiset yrittävät suojella metsiä, heidät haastetaan oikeuteen ja vaaditaan isoja korvauksia”, Holmen sanoi.
”Aktivismia ei tarvittaisi, jos viranomaiset hoitaisivat suojelun, johon ne ovat sitoutuneet. Nyt pelotellaan ja halutaan hiljentää suora kansalaistoiminta.”
Olli Holmén. Kuva: Matti Pietola / HS
Holmen tiivisti useiden odotussaliin kokoontuneiden mietteet, kun Lapin käräjäoikeudessa alettiin puida kahta laajaa ympäristömielenosoitusten kokonaisuutta. Ne liittyvät Länsi-Lapin Kolarissa sijaitsevan Aalistunturin metsänhakkuisiin ja Sodankylän Viiankiaavan kaivoshankkeeseen.
Syytettyinä on kaikkiaan kahdeksan ympäristöliike Elokapinan ja Metsäliikkeen aktivistia.
Aktivisteja syytetään niskoittelusta poliisia vastaan ja hallinnan loukkauksesta. Sillä tarkoitetaan toisen hallinnassa olevan omaisuuden, esimerkiksi maa-alueen, luvatonta haltuunottoa tai käyttöä.
Syytteen mukaan aktivistit käyttivät luvatta Suomen valtion omistamaa tietä leiriytymiseen ja autojen pysäköimiseen.
Vastaajia edustava juristi Tuuli Talvinko (takana keskellä) ja aktivistit odottamassa istunnon jatkumista. Kuva: Matti Pietola / HS
Syytteisiin liittyy mittava vahingonkorvausvaatimus. Metsähallituksen metsätalousyhtiö vaatii aktivisteilta yhteisesti 22 870 euron korvauksia korkoineen hakkuiden keskeytyksestä Aalistunturilla.
Korvausvaatimus perustuu siihen, että aktivistien leiriytyminen hakkuualueelle johtavalla talvitiellä viivästytti hakkuiden toteuttamista.
Metsähallitus Metsätalous oy:n mukaan tämä aiheutti taloudellista vahinkoa hakkuuyrittäjille ja sitä kautta Metsähallitukselle.
Aktivistit kiistävät korvausvaatimuksen.
”Tarkoitus ei ollut aiheuttaa taloudellista vahinkoa Metsähallitukselle, vaan tarkoitus oli suojella sitä metsää”, kertoi Aalistunturilla aiemmin luontokartoituksia tehnyt Ida Korhonen.
Korhonen joutui hakkuumielenosoitusten yhteydessä kahdesti poliisin kiinni ottamaksi.
Aamulla ensimmäisestä istunnosta poistettu Jussi Kumpula, Metsähallituksen Metsätalous oy:n entinen toimitusjohtaja, oikealla. Vasemmalla Metsäthallituksen juristi Timo Mäenpää. Keskellä takana Olli Holmén, yksi vastaajista. Kuva: Matti Pietola / HS
Syytteistä huolimatta käräjäoikeuden odotussalissa oli keskiviikkona suorastaan leppoisa puheensorina.
Syytetyt tunsivat toisensa ja olivat olleet Aalistunturilla tammikuussa 2023 tiiviissä yhteydessä paitsi mielenosoituksessa myös putkassa.
”Se oli lähentävä kokemus”, sanoi Mette Hartonen.
Käräjäoikeuteen saapui myös Metsähallitus Metsätalous oy:n toimitusjohtajana tapahtuma-aikaan toiminut Jussi Kumpula. Hän jäi eläkkeelle vuoden vaihteessa.
Eläkkeelle siirtynyt Kumpula ei kuitenkaan voinut edustaa Metsähallitusta oikeudessa, joten hänet passitettiin ulos salista. Häntä kuultiin myöhemmin todistajana.
Hakkuut Aalistunturin eteläpuolella alkoivat tammikuussa 2023. Kuva: Elokapina
Aalistunturin metsäkiista kärjistyi kolme vuotta sitten tammikuussa 2023. Kyse oli hakkuista alueella, jonne on ehdotettu kansallispuistoa.
Metsähallitus Metsätalous aloitti Aalistunturin eteläpuolella hakkuut, jotka käsittivät noin 400 hehtaaria.
Metsäliikkeen aktivistit leiriytyivät alueelle. He vaativat Metsähallitusta luopumaan hakkuista, kunnes ympäristöministeriö on käsitellyt kansallispuistoesityksen.
Metsähallituksen mukaan hakkuut perustuivat lailliseen hakkuusuunnitelmaan. Aalistunturissa, luontokohteilla tai luonnonmetsissä ei tehty hakkuita.
Tammikuussa 2023 aktivistit pystyttivät Aalistunturin kupeessa olevalle talvitielle puolijoukkueteltan. Leiriytyminen esti metsäkoneiden kulkemisen hakkuutyömaalle.
Pohjois-Suomen aluesyyttäjän Kimmo Vakkalan mukaan leiriytyminen oli hallinnan loukkaus, joka esti Metsähallitusta toteuttamasta laillisia hakkuita.
Tämän vuoksi Metsähallitus Metsätalous vaatii aktivisteilta vahingonkorvauksia. Metsähallituksen mukaan ”mielenosoittajat käyttivät luvattomasti Suomen valtion omistamaa ja Metsähallituksen hallinnassa olevaa tiealuetta”.
”Sopimusehtojen mukaisesti Metsähallitus Metsätalous maksoi koneyrittäjälle korvauksia, jotka ovat nyt vahingonkorvausten perusteena”, perusteli Metsähallituksen juristi Timo Mäenpää.
Entinen toimitusjohtaja Jussi Kumpula kertoi todistajana, että korvaukset urakoitsijalle maksettiin erikseen määritellyn tuntikorvauksen mukaisesti. Kahden päivän lasku oli 22 870 euroa.
Mielenosoittajat estivät metsäkoneiden pääsyn hakkuualueelle leiriytymällä talvitielle. Kuva: Elokapina
Aktivistit keskeyttivät hakkuut kahdeksi päiväksi tammikuussa 2023. Kuva: Elokapina
Aktivisteja oikeudessa edustava Tuuli Talvinko Lakiasiaintoimisto Maailmasta ihmetteli tulkintaa valtion tiealueesta ”Metsähallituksen yksityistienä” ja kertoi pitävänsä korvausvaatimusta uskomattomana.
Talvingon mukaan Metsähallitus ylläpitää talvitieverkostoa osana julkista tehtäväänsä.
”Yleisellä katualueella saa järjestää mielenosoituksen ilman omistajan tai haltijan lupaa. Kyse on kokoontumisvapaudesta”, hän sanoi.
”On paradoksaalinen ajatus, että Suomen valtion julkinen tie määriteltäisiin yksityisomaisuudeksi.”
Vahingonkorvausvaatimus puolestaan on Talvingon mukaan hämmentävä, sillä hakkuihin liittynyt julkinen urakkasopimus ei sisällä korvausvelvollisuutta.
Talvinko painotti, että urakkasopimuksessa on maininta siitä, että sopijapuolet eivät vastaa toisilleen aiheutuneista välillisistä vahingoista.
”Sopimus nimenomaan poistaa korvausvelvollisuuden Metsähallitukselta välillisten vahinkojen osalta”, Talviko sanoi.
Metsähallituksen Mäenpään mukaan tulkinta on väärä, sillä sopimuksen liitteessä on korvausehto. Kumpulan mukaan vahinko oli välitön ja korvausvelvollisuus olemassa.
Etualalla harvennettua metsää ja tie, joka kulkee hakkuualueen läpi. Suojelualue ja Aalistunturi jäävät oikealle, mutta eivät näy tammikuussa 2023 otetussa kuvassa. Kuva: Metsähallitus
Poliisi sahasi aktivistien puujalat poikki
-
Aalistunturin metsäkiista kärjistyi tammikuussa 2023, kun Metsähallitus aloitti hakkuut Länsi-Lapin Kolarissa.
-
Hakkuut toteutettiin alueella, jota on ehdotettu kansallispuistoksi.
-
Metsäliike leiriytyi alueelle ja keskeytti hakkuut.
-
Luonnonsuojelijoiden mukaan hakkuut pirstoivat luontoaluetta ja murensivat kansallispuistoesityksen pohjaa.
-
Metsähallituksen mukaan hakkuut perustuivat lailliseen hakkuusuunnitelmaan. Arvokkaat luontokohteet jätettiin hakkaamatta.
-
Poliisi otti aktivisteja kiinni useita kertoja ja lopulta sahasi aktivistien kolmemetriset puujalat poikki.
Sodankylässä sijaitsevan aapasuon Viiankiaavan kohdalla syytteen niskoittelusta sai yksi Aalistunturin aktivisteista, Ida Korhonen. Hän oli pysäyttämässä kaivosyhtiön syväkairauskontin toimintaa helmikuussa 2024.
Puolustuksen mukaan kyseessä oli pakkotila, jossa Korhosella ei ollut muuta mahdollisuutta estää kairauksia suojellulla luontoalueella.
”Viiankiaapa on kaksinkertaisesti suojeltu, ja kaivoshanke on laiton. Kaikki mahdollinen on jo tehty, sillä vahvat suojelulait ovat jo voimassa”, Talvinko totesi.
”Pakkotilasäännöksen mukaan tekijä on rangaistusvastuusta vapaa, jos tekijältä ei kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista, kun otetaan huomioon pelastettavan edun tärkeys, tilanteen yllätyksellisyys ja pakottavuus sekä muut seikat.”
Talvinko painotti lisäksi, että ulkomaisen kaivosyhtiön julkilausuttuna tavoitteena on painostaa Suomi muuttamaan lakejaan.