UKK-instituutti on kehittänyt aikuisten fyysisen toimintakyvyn mittaamiseen täysin uuden indeksin.
Suomessa asetettiin keskiviikkona tavoite fyysisen toimintakyvyn tasolle. Toimintakykyinen Suomi -huippukokous linjasi, että Suomi sitoutuu nostamaan väestön fyysisen toimintakyvyn tasoa 15 prosenttia nykyisestä.
Julkilausumassa kaikki eduskuntapuolueet sitoutuivat edistämään yli hallituskausien maan toimintakykytavoitetta. Tavoitteen toteutumista arvioidaan säännöllisesti: ensimmäinen väliarviointi tehdään vuonna 2030.
Mukana hankkeessa ovat myös Olympiakomitea ja UKK-instituutti.
UKK-instituutin mukaan fyysinen toimintakyky on osa kokonaisvaltaista toimintakykyä, johon fyysisten edellytysten lisäksi kuuluvat myös yksilön psyykkiset, kognitiiviset ja sosiaaliset valmiudet selviytyä jokapäiväisen elämän toiminnoista.
Vyötärön mitta on uudessa indeksissä yksi kolmesta erityisen merkittävästä ”muutospotentiaalin lähteestä”. Kuva: Pirjo Nykänen
Fyysisellä toimintakyvyllä kuvataan kykyä liikkua omin voimin, huolehtia arjen askareista ja tehdä itselle mieluisia asioita.
UKK-instituutin kehittämän fyysisen toimintakyvyn indeksin viisi osa-aluetta ovat:
-
fyysinen kunto
-
kehon koostumus
-
liikkuminen
-
paikallaanolo
-
uni
Indeksi yhdistää ensimmäistä kertaa laajasti mitattua tietoa kehon koostumuksesta, fyysisestä kunnosta sekä vuorokauden aikaisesta liikkumisesta, paikallaanolosta ja unesta yhdeksi selkeäksi numeroksi.
Se perustuu mitattuihin tietoihin, 10:een valittuun osatekijään, jotka selittävät parhaiten koettua fyysistä toimintakykyä, sekä yli 5 000:n aikuisen KunnonKartta-väestötutkimuksen aineistoon vuosilta 2017 ja 2021.
Fakta
Fyysisen toimintakyvyn indeksin osatekijät
Fyysinen kunto
-
ennustettu maksimaalinen hapenottokyky
-
muunneltu punnerrus
Kehon koostumus
-
vyötärön ympärysmitta
Liikkuminen
-
päivän tehokkain liikkumisminuutti
-
päivittäinen askelmäärä
-
kevyt liikkuminen suhteessa kuntoon
-
reippaan ja rasittavan liikkumisen minuuttimäärä
Paikallaanolo
-
seisomisaika
-
pitkäkestoinen makuu- ja loikoiluaika
Uni
-
uniaika, johon sisältyy runsaasti liikettä
Lähde: UKK-instituutti
UKK-instituutin mallissa kaikki osatekijät vaikuttavat indeksiin tasavertaisesti. Indeksin lähtötasoksi on määritelty sata, josta fyysisen toimintakyvyn seuranta alkaa.
Jos luku on yli sata, toimintakyky on lähtötason keskiarvoa parempi, sadan alapuolella heikompi.
Kolme erityisen merkittävää muutospotentiaalin lähdettä ovat vyötärön ympärysmitta, kestävyyskunto ja päivän tehokkain liikkumisminuutti.
Jos yllä mainituissa kolmessa tekijässä tapahtuu 20 prosentin parannus, toimintakykyindeksi nousee 100:sta 110:een.
UKK-instituutin mukaan mitatut osa-alueet, kuten kestävyyskunto, ovat vuosikymmenten aikana osoittaneet heikkenemistä.