Vieraskynä|Senioriyrittäjien työ vahvistaa julkista taloutta, ja eläkeiässä yrittäjiksi ryhtyneet saavat työstä toimeentuloa ja elämänlaatua.
14.1. 19:15
Kirjoitus on vierailevan asiantuntijan näkemys.
Yrittäjyydestä puhutaan usein nuorten pelinä. Startup-kulttuuri ja hupparit hallitsevat mielikuvia. Siksi ajatus eläkeikäisestä yrittäjästä kuulostaa monen korvissa vieraalta.
Todellisuudessa kokemus ja verkostot ovat yrittäjän vahvin pääoma – ja niitä on eniten senioreilla.
Tutkimukset osoittavat, että kokemus lisää innovaatioiden onnistumisen todennäköisyyttä. Piilaaksossa teknologiayrityksen perustajan mediaani-ikä on 43 vuotta ja viisikymppisen perustaman yrityksen mahdollisuus menestyä pörssilistautumisessa tai yrityskaupassa on kaksinkertainen kolmekymppisen perustamaan yritykseen verrattuna.
Eläkeiän nostosta keskustellaan, sillä eläkemenot ovat kaksinkertaistuneet parissa vuosikymmenessä – ennen kaikkea siksi, että eläkkeellä vietetään yhä pidempi aika, keskimäärin jo yli 20 vuotta. Jos haluamme pidentää työuria, kannattaa katse suunnata terveisiin ja kokeneisiin senioreihin.
Heitä on paljon. Tutkimusten mukaan 60 prosenttia 65–74-vuotiaista suomalaisista kokee itsensä täysin työkykyisiksi. Monet siirtyvät eläkkeelle edelleen hyväkuntoisina ja aktiivisina – etenkin koulutetut ja työurallaan menestyneet.
Seniorina yrittäjiksi ryhtyneet kokevat elämänlaatunsa ja onnellisuutensa paranevan silloinkin, kun tulotaso laskee. Ei siis ihme, että Suomessa jo joka neljäs uusi yrittäjä on yli 55-vuotias ja maassa on noin 74 000 senioriyrittäjää.
Eläkkeen ja yrittäjyyden yhdistäminen on helpompi tie kuin siirtyminen palkkatöistä yrittäjäksi. Vanhuuseläkkeen rinnalla voi työskennellä ilman tulorajoja, ja työtulovähennys keventää verotusta pelkkään eläkkeeseen verrattuna. Vanhuuseläkkeellä olevat yrittäjät vapautuvat eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuista.
Eläkkeellä tehty työ ei lisää eläkemenoja eikä toisaalta merkittävästi kasvata eläkejärjestelmän tuloja. Se kuitenkin kasvattaa verotuloja, vahvistaa julkista taloutta ja auttaa rahoittamaan hyvinvointivaltiota ilman veronkorotuksia tai mekaanista eläkeiän nostoa.
Seniorit nähdään useammin luopujina kuin jatkajina.
Moni seniori on palkkatyössä kohdannut ikäsyrjintää. Mutta jos korkeana pidetty ikä saattaa palkkatöissä sulkea ovia, yrittäjyydessä ikä voi avata niitä. Verkostot, maine ja vuosikymmenten kokemus ovat voimavaroja, jotka usein tuovat asiantuntijayrittäjälle ensimmäiset toimeksiannot.
Tutkimusten mukaan yleinen psykologinen toimintakyky on huipussaan 55–60 vuoden iässä. Tunnollisuus ja emotionaalinen vakaus vahvistuvat vielä tämän jälkeenkin. Senioreilla on kykyä tuoda kaivattua harkintaa ja inhimillisyyttä tekoälyn aikakauden työelämään.
Useat eläkkeellä osa-aikaisen asiantuntijayrittäjyyden aloittaneet kuvaavat työtään kevyeksi, merkitykselliseksi ja kannattavaksi. Heille työ tuo paitsi toimeentuloa myös yhteisöjä ja merkitystä – ja juuri niitä moni kaipaa eläkkeelle jäätyään.
Monissa maissa senioriyrittäjyys on osa työllisyyspolitiikkaa. Britanniassa ja Japanissa senioreita kannustetaan erityisin ohjelmin perustamaan uusia yrityksiä. Saksassa tuetaan myös yritysten omistajanvaihdoksia ja jatkajia.
Suomessakin tuetaan yritysten perustamista ja omistajanvaihdoksia, mutta seniorit nähdään useammin luopujina kuin jatkajina. Tuhannet yritykset jäävät ilman jatkajaa omistajan eläköityessä. Elinvoimaiset seniorit voisivat ostaa näitä yrityksiä, turvata työpaikkoja ja myydä yritykset myöhemmin eteenpäin.
Senioriyrittäjyyttä ei Suomessa juuri edistetä, vaikka monet haluavat jatkaa työntekoa ja yrittäjyyttä omaehtoisesti – pysyäkseen aktiivisina ja merkityksellisinä yhteiskunnan jäseninä.
Suomen pitäisi tunnistaa tämä halu ja tukea sitä, sillä senioreissa on paljon käyttämätöntä inhimillistä ja taloudellista potentiaalia. Näin voisimme pidentää työuria, vahvistaa hyvinvointia ja antaa yhä useammalle mahdollisuuden tehdä merkityksellistä työtä omilla ehdoillaan.
Kalle Airo on vanhempi asiantuntija Aalto-yliopistossa.
Vieraskynien kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/