Suomi
  • Eurooppa
  • Otsikot
  • Suomi
  • Ulkomaat
  • Talous
  • Teknologia
  • Tiede
  • Viihde
  • Urheilu
  • Terveys

Categories

  • Avaruus
  • Elokuvat
  • Fysiikka
  • Internet
  • Julkkikset
  • Kirjat
  • Laitteet
  • Luonto
  • Mobiili
  • Musiikki
  • Otsikot
  • Perinnöllisyystiede
  • Suomi
  • Taiteet ja suunnittelu
  • Talous
  • Teknologia
  • Tekoäly
  • Televisiot
  • Terveys
  • Tiede
  • Tieteellinen laskenta
  • Ulkomaat
  • Urheilu
  • Viihde
  • Virtuaalitodellisuus
  • Ympäristö
Suomi
  • Eurooppa
  • Otsikot
  • Suomi
  • Ulkomaat
  • Talous
  • Teknologia
  • Tiede
  • Viihde
  • Urheilu
  • Terveys
Karhu hyökkäsi koululaisten kimppuun, yli kymmenen loukkaantui
UUlkomaat

Suomessa on keskusteltu suorasta demokratiasta

  • 15.01.2026

Lukijan mielipide|Eduskunnassa suoraa demokratiaa on käsitelty muun muassa EU-jäsenyyden yhteydessä.

Kirjoitus on Helsingin Sanomien lukijan mielipide.

Akseli Kantanen kirjoitti (HS 10.1.), ettei Suomessa olisi keskusteltu suoran demokratian mahdollisuuksista. Tämä ei pidä paikkaansa. Eduskunnassa suoraa demokratiaa on käsitelty muun muassa EU-jäsenyyden yhteydessä (1995), perustuslakiuudistuksissa (2000) ja kansalaisaloitetta käyttöön otettaessa (2012). Suomessa suora demokratia on kuitenkin lähes aina tarkoittanut parlamenttiin kytkettyjä osallistumiskanavia, kuten kansalaisaloitteita – ei sitovia kansanäänestyksiä. Nato-jäsenyys ratkaistiin legitiimisti eduskunnan äänestyksellä.

Suomalainen keskustelu on seurannut eurooppalaista kehitystä. 2000-lukua leimasi ajoittain digitaalisen viestinnän nousuun liittynyt innostus, jossa tarkoituksellisestikin sekoitettiin ”suora” ja ”osallistava” demokratia. Kansanäänestyksiä vaativat usein vähemmistössä olleet ryhmät vastustaakseen enemmistön kannattamaa politiikkaa: äärioikeisto, euroskeptikot ja äärivasemmisto, jotka ovat puhuneet ”demokratian kriisistä” kyseenalaistaakseen järjestelmän oikeutuksen.

Suoran demokratian kannatus on siirtynyt vasemmistosta ja vihreistä maltillisten puolueiden kautta oikeistopopulistien ihmelääkkeeksi. Brexitin ja oikeistopopulismin nousun myötä suorasta demokratiasta on tullut kiistanalainen, edustuksellista demokratiaa haastava malli. Suomessa perussuomalaiset ovat kierrättäneet Britanniasta, Ranskasta ja Saksasta tuttua äärioikeistolaista puhetapaa.

Osallistava demokratia on sen sijaan säilyttänyt asemansa edustuksellisen demokratian oikeutuksen rakentajana. Suomessa sen toteutus on painottunut kansalaisaloitteisiin ja kuntademokratiaan. Näillä voidaan tukea kansalaisten osallistumista ja luottamusta poliittisiin instituutioihin. Vahvan suomalaisen parlamentaarisen demokratian korvaajiksi niistä taikka suorasta demokratiasta ei kuitenkaan ole.

Pasi Ihalainen

akatemiaprofessori, Jyväskylä

HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa http://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

  • Tags:
  • Breaking news
  • BreakingNews
  • Featured news
  • FeaturedNews
  • FI
  • Finland
  • Finnish
  • Headlines
  • Helsingin Sanomat
  • Latest news
  • LatestNews
  • Main news
  • MainNews
  • News
  • Otsikot
  • Pääuutiset
  • Suomi
  • Top stories
  • TopStories
  • Ulkomaat
  • Uutiset
  • World
  • World news
  • WorldNews
Suomi
www.europesays.com