Venäjän hyökkäyksen kohteeksi joutuneen Ukrainan yksi tärkeimmistä liittolaisista on ollut Puola, jonka arvioidaan antaneen aseapua Ukrainalle 4,5 miljardilla euron arvosta. Lisäksi maa on ottanut vastaan miljoonia ukrainalaispakolaisia ja maassa sijaitsee länsituen logistiikan kannalta keskeinen Rzeszow-Jasionkan tukikohta.

Erityisesti Venäjän suurhyökkäyksen alkuvaiheessa Puola oli erittäin tärkeä Ukrainan tukija muiden Euroopan maiden vielä empiessä.

Oppositiossa olevan oikeistopopulistien, kansalliskatolilaisten ja laitaoikeiston yhteenliittymän Konfederaation (Konfederecja) tukema ehdokas Karol Nawrocki valittiin kesäkuussa Puolan uudeksi presidentiksi. Hän kuitenkin puuttui eurooppalaisjohtajien Washingtonin-delegaatiosta.

– Ilmeisesti ei Yhdysvallat eikä Ukraina katsonut mitään syytä puhua meille. Huolimatta valtavasta avustamme ja maantieteellisestä asemastamme, merkitsemme vähemmän kuin Suomi. Se on surullista, kirjoitti Konfederaation johtaja Slawomir Mentzen viestipalvelu X:ssä.

Kyiv Independentin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan Puolan ohittamiselle on useita syitä.

– Puolassa ulkopolitiikkaa käytetään sisäpoliittisiin tarkoituksiin, mikä tarkoittaa sitä, että se on aina tietyssä mielessä sille alisteista. Tämä tuottaa useita eri ongelmia, minkä takia on tosiasia, ettei Puola ole enää aiempaan tapaan luotettava ja tärkeä kumppani Ukrainalle, sanoo Prahassa toimivan kansainvälisten asioiden järjestön (AMO) analyytikko Michal Lebduska.

Toisaalta täysimittaisen sodan alkuvaiheessa Puolalla oli mahdollisuus auttaa Ukrainaa nopeasti ja suuressa määrin.

– Vanhaa neuvostoaikaista kalustoa oli paljon, panssarivaunuja ja muita koneita. Mutta nyt ongelmana on, ettei Puolalla ensinnäkään ole samoja resursseja kuin sillä aiemmin oli.

Puolan uusi presidentti suhtautuu nihkeästi Ukrainaan

Sisäpoliitikassa Konfederaatio on kuvannut Ukraina-apua taakkana ja yksisuuntaisena. Kesäkuussa Puolassa tehty mielipidetiedustelu näytti, että jo 46 prosenttia puolalaisista kannatti aseavun vähentämistä tai lopettamista. Helmikuussa 2024 vain 26 prosenttia puolalaisista vastusti apua.

Nawrocki on kansalliskatolilainen historioitsija, joka on perehtynyt Ukrainan kansannousuarmeijan (UPA) puolalaisvastaisiin vainoihin toisen maailmansodan aikana. Hän tuomitsee Venäjän hyökkäyksen, mutta suhtautuu kielteisesti Ukrainan EU- ja NATO-jäsenyksiin sekä on syyttänyt Ukrainan käyttävän liittolaisiaan hyväksi.

– Ongelma on se, ettei vielä tiedetä, miltä Nawrockin Ukraina-politiikka tulee näyttämään. Vaalikampanjan ja hänen läheisten Konfederaatio-yhteyksiensä takia on epäilty, että hän saattaa olla vähemmän ukrainalaismielinen, sanoo puolalainen valtiotieteilijä Pawel Borkowski.

Nawrocki on perustellut puuttumistaan Washingtonista sillä, että Puolaa 33 maan muodostamassa niin sanotussa halukkaiden koalitiossa edustaa hallitus eikä presidentti. Hän myös sanoi välittäneensä maansa kannan Donald Trumpille ja eurooppalaisjohtajille ennen  Washingtonin-tapaamista.

Puolan liberaaleja edustava pääministeri Donald Tusk taas sanoi Trump-tapaamisten kuuluvan tasavallan presidentille eikä hallitukselle.

Donald Trump ei siedä puolalaista kaimaansa

Puolalaisen Kielcen Jan Kochanowski- yliopiston valtiotieteilijän Aleksandra Kusztalin mukaan Puolan jättämisen pois taas selittävät Tuskin ja Trumpin huonot välit. Tusk nimittäin tuki epäsuorasti Yhdysvaltain presidentinvaalissa Trumpin vastaehdokasta demokraattien Kamala Harrisia.

– Tämä suhde on huono. Näiden kahden herran välillä ei ole niin sanotusti hyvä kemia, sanoo Kusztal.

Lebduskan mukaan sekä Nawrockin että Tuskin mahdollisuudet vaikuttaa kansainväliseen diplomatiaan ovat rajoittuneita.

– Toisaalta Tuskin hallitus ei ole Trumpin ja Yhdysvaltojen nykyhallinnon vahva kumppani. Toisaalta Nawrocki ei ole ukrainalais- ja länsivastaisella retoriikallaan kumppani eurooppalaisille, kuvaa Lebduska ja toteaa:

– He ovat päätyneet pattitilanteeseen: ensinnäkin sisäpoliittiset kiistat, ja toiseksi he eivät kykene tehokkaasti edustamaan Puolaa omilla tahoillaan.

Lebduskan mukaan Puolan aseman heikkeneminen Ukrainan tukemisessa onkin seuraus kahdesta seikasta.

– Kyse onkin siitä, kykeneekö Puola todella olemaan merkittävä toimija. Epäilen sitä vahvasti — ensinnäkin sisäpoliittinen riittely hallituksen ja opposition välillä heikentää Puolaa kansainvälisellä tasolla. Ja toisaalta Puolalla ei ole tällä hetkellä paljon tarjottavaan Ukrainalle, joten se päätyy olemaan aiempaa vähäisempi tekijä.

Poimintoja videosisällöistämme