Suomalaiset suosivat nyt erityisesti ”pehmeitä” nimiä.
Kuvituskuva. Adobe Stock / AOP
Tuoreet vanhemmat antavat nykyään lapselleen mieluusti kansainvälisen etunimen.
Tällaisia nimiä ovat tyttöjen puolella esimerkiksi Olivia, Isla ja Ellen, kertoo Minna Saarelma-Paukkala, nimipäiväasiantuntija ja nimistöntutkimuksen dosentti Helsingin yliopistosta.
– Ellen oli suosittu ensin ruotsinkielisillä, mutta nyt se on tullut selvästi myös suomenkielisille tytöille, Saarelma-Paukkala sanoo.
Nimistöntutkimuksen dosentti Minna Saarelma-Paukkala. Yliopiston almanakkatoimisto / Sami Piskonen
Ellenin lisäksi sekä ruotsin- että suomenkielisten suosiossa on nimi Alva. Muita viime vuosina suosittuja etunimiä ovat olleet Aurora, Lilja, Livia, Viola ja Sofia.
– Näissä on kansainvälisyyden lisäksi antiikin sävyä, pohtii Saarelma-Paukkala.
Kaksi yllättävää nousijaa
Kansainvälisyys näkyy myös poikien nimissä.
Tällä hetkellä erityisen suosittu nimi on Oliver, joka on käytössä laajasti Euroopassa.
Yleistymässä ovat myös esimerkiksi Hugo, Leon, Noel, Nooa, Aamos ja Aaron.
– Paljon näkyy tällaista Vanhan testamentin nimistöä.
Nopeaa nousua suosituimpien nimien listalle on tehnyt Daniel, mikä hieman yllättää asiantuntijaa.
– On jännä katsoa, kun jokin nimi alkaa yhtäkkiä kivuta ylös.
Tyttöjen puolella tällainen nouseva nimi on selvästi Luna.
– Sen huomaa myös siitä, että se on ollut koirilla ja kissoillakin suosittu nimi, ihan siellä kärkinimien joukossa, Saarelma-Paukkala huomauttaa.
Myös vanhoja suomalaisnimiä annetaan
Vaikka kansainväliset nimet ovat yleistymässä Suomessa, pitävät myös jotkut perinteiset suomalaisnimet pintansa.
Saarelma-Paukkala muistuttaakin, että rinnakkain elää monia nimitrendejä.
– Meillä on monentyyppisiä vanhempia. Jotkut haluavat selvästi suosia suomenkielisiä nimiä, toiset mahdollisimman kansainvälisiä.
Vanhoista suomalaisnimistä suosittuja ovat poikien keskuudessa edelleen esimerkiksi Eino, Väinö, Toivo, Oiva, Vilho ja Aatos.
Tyttöjen nimistä taas Aino on ollut jo pitkään suosittu, ja on sitä edelleen. Myös Helmi, Kerttu, Amalia, Hilda ja Hilma ovat suosittuja. Näitä nimiä on annettu Suomessa lapsille jo sata vuotta sitten.
Nimet ovat pehmeitä
Oli nimi sitten kansainvälinen tai vanha, voi yhteenvetona todeta, että Suomessa suositaan nyt keveitä nimiä.
– Nimet ovat nyt vokaalialkuisia tai -painotteisia ja siinä mielessä pehmeitä.
Ero on selvä, kun nykypäivän nimiä vertaa vaikkapa suurten ikäluokkien, eli 40- ja 50-luvulla syntyneiden nimiin. Tuolloin suosittuja olivat esimerkiksi Riitta, Ritva, Reijo, Raimo, Pirkko ja Markku.
– Silloin näkyi r-kirjainta ja raskaita konsonanttiyhtymiä paljon.
Nimien suosioon ovat vaikuttaneet kautta vuosikymmenien myös populaarikulttuuri ja lastenkirjallisuus, kertoo Saarelma-Paukkala.
Hänen mukaansa esimerkiksi Astrid Lindgrenin kirjoittama Ronja, ryövärintytär teki aikoinaan Ronjasta todellisen trendinimen.
Vastaavasti vuonna 2013 julkaistu Frozen-elokuva nosti Elsa-nimen suursuosioon.
– Nimiä bongataan selvästi lastenkirjoista ja elokuvista.