Ilmasto|Ilmastonmuutos on tehnyt aiemmin käytännössä mahdottomista lämpötiloista mahdollisia Suomessa. Maailma on rikkomassa virallisesti 1,5 asteen lämpenemisen rajan vuosikymmen arvioitua aiemmin.
Lue tiivistelmä
Helsinki saavutti viime vuonna 8,2 asteen keskilämpötilan, joka olisi ollut esiteollisena aikana käytännössä mahdoton.
Suomi lämpenee maailman keskiarvoa näkyvästi nopeammin.
Pariisin sopimuksen 1,5 asteen lämpötilan nousu maailmassa on menossa rikki arvioitua aiemmin.
Aiemmin käytännössä mahdottomat keskilämpötilat ovat ilmastonmuutoksen takia tulleet mahdollisiksi myös Suomessa, sanoo sään ja ilmastonmuutoksen vaikutusta tutkiva Mika Rantanen Ilmatieteen laitokselta.
Olemme siirtyneet uuteen ilmastoon esiteollisesta ajasta, Rantanen sanoo. Lämpöennätysten paukkuminen on aiempaa todennäköisempää eikä lähivuosikymmenten lämpenemistä voida estää.
Helsingin Kaisaniemen viime vuoden 8,2 asteen keskilämpötila oli aseman mittaushistorian toiseksi korkein lukema. Esiteollisena aikana vastaavan todennäköisyys olisi ollut 0,03 prosenttia.
”Kääntäen laskettuna se tarkoittaa, että toistuvuus on kerran 3 200 vuodessa. Se on siis äärimmäisen epätodennäköistä. Puhekielessä voi sanoa, että käytännössä mahdotonta”, Rantanen sanoo.
Nykyilmastossa yhtä lämmin vuosi toistuu noin kerran viidessä vuodessa.
Tutkijat luovat ennusteita lämpötilan nousulle erilaisten päästökehitysten mukaan. Jos nykymeno jatkuu, Helsingin viime vuoden keskilämpötilasta tulee muutaman vuosikymmenen kuluessa tavallinen.
”Vuosisadan puolivälissä noin kaksi kolmesta vuodesta on näin lämpimiä”, Rantanen sanoo.
Helsingin keskilämpötila oli 2,3 astetta korkeampi kuin ilman ilmastonmuutoksen vaikutusta.
Koko maailmassa vuosi 2025 oli mittaushistorian kolmanneksi lämpimin, ilmenee Euroopan unionin Copernicus-ilmastopalvelun keskiviikkona julkaisemista tiedoista. Maapallon keskilämpötila oli 14,97 astetta. Esiteolliseen tasoon eli vuosiin 1850–1900 verrattuna se on 1,47 astetta korkeampi.
Toissa vuonna maailma ylitti ensi kertaa 1,5 asteen poikkeaman. Nyt on tultu siihen, että kolmen peräkkäisen vuoden yhteinen keskilämpötila on ensimmäistä kertaa esiteolliseen aikaan nähden yli 1,5 astetta korkeampi.
Mittaushistorian 11 lämpimintä vuotta ovat olleet 11 viime vuotta.
Maailma lämpenee aiemmin arvioitua nopeammin. Tutkijoiden arvion mukaan Pariisin sopimuksen 1,5 asteen lämpenemisen raja on menossa virallisesti rikki jo vuonna 2029.
”Näyttää, että ensi vuosikymmenellä olemme jo selvästi 1,5 asteen huonommalla puolella”, sanoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas.
Viime vuosi jäi edellisvuotta hieman viileämmäksi siksi, että trooppisilla merialueilla valtameret olivat normaalia kylmemmässä tilassa La Niña -ilmiön vuoksi. Etelämantereella vuosi oli kaikkien aikojen lämpimin.
Suomi taas lämpenee maailmaa roimasti nopeammin.
”Olemme nähneet tuplalämpenemisen Suomessa verrattuna maailman keskiarvoon”, Taalas sanoo.
Suomeen vaikuttaa Taalaksen mukaan lämpenevän arktisen alueen läheisyys. Esimerkiksi Huippuvuorilla on mitattu jopa nelinkertainen lämpeneminen maailman keskiarvoon nähden.
”Arktisen alueen lumi- ja jääpeitteen kutistuminen tehostaa meillä lämpenemistä tähän mennessä ja tehostaa myös tulevaisuudessa. Erityisesti talvikaudet lämpiävät vielä enemmän kuin keskiarvot.”
Viime vuonna Suomen keskilämpötila oli mittaushistorian toiseksi korkein, 4,4 astetta. Kaikkialla Suomessa viime vuosi oli 1–2 astetta tavanomaista lämpimämpi. Viisi lämpimintä vuotta ovat olleet 2020, 2025, 2015, 1938 ja 2024.
Ilmastonmuutoksen myötä Suomen sademäärien odotetaan yleisesti pitkällä aikavälillä lisääntyvän, erityisesti talviaikaan. Viime vuosi oli kuitenkin suhteellisen kuiva, varsinkin Itä-Suomessa. Pohjois-Lapissa satoi hieman tavallista enemmän.
Kaikkia voimakkaita sääilmiöitä ei voi panna ilmastonmuutoksen piikkiin. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutusta Hannes-myrskyn kaltaisiin ilmiöihin Suomessa ei voida varmasti todeta.
Sen sijaan hellejaksojen pitenemisen taustalta ilmastonmuutos Rantasen mukaan löytyy myös Suomesta.
Viileästä alkukesästä huolimatta viime vuonna Suomessa mitattiin 22 peräkkäistä päivää, jolloin koko maan ylin lämpötila ylitti 30 astetta.
Esimerkiksi Sodankylässä syyskuu oli ennätyslämmin jo kolmatta kertaa putkeen, kun keskilämpötila oli 11 astetta.
Vaikka lämpeneminen kiihtyy, maailmanpolitiikassa ilmasto on saanut joiltain osin väistyä. Taalas toteaa, että Yhdysvalloissa nähdään tieteenvastaisuuden nousua ja ilmastotutkimuksen toimintoja ajetaan alas.
”Faktat eivät ole kovin suosiossa tällä hetkellä.”
Samaan aikaan monilla osavaltioilla on kuitenkin kunnianhimoiset ilmastotavoitteet.
Ilmastotavoitteisiin pääsyssä iso rooli on Taalaksen mukaan Aasian mailla ja Brics-mailla, jotka ovat Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka. Kiina on esimerkiksi saavuttanut päästöjensä huipun ja saattaa saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä.
”Kahden asteen tavoite ei ole vielä meiltä kadonnut.”
Taalaksen mukaan peli jäätiköiden sulamisen ja meriveden pinnan nousun estämiseksi on näillä näkymin menetetty.
”Ne jatkuvat jopa tuhansia vuosia, ellemme keksi keinoa, jolla poistaa iso määrä hiilidioksidia ilmakehästä.”
Taalas näkee viime vuosien lukemat merkkinä pitkäaikaisesta kehityksestä.
”Olemme jo sen verran muuttaneet ilmastoa, ilmakehän hiilidioksidi- ja metaanipitoisuutta erityisesti, että muutos tulee jatkumaan ainakin 2060-luvulle. Sen jälkeen voimme stabiloida tilanteen.”
Helleaaltojen, tulvien, kuivuuden ja voimakkaampien trooppisten myrskyjen yleistyminen jatkuu Taalaksen mukaan siis 2060-luvulle saakka. Negatiivinen trendi voi pysähtyä, jos lämpeneminen saadaan pidettyä Pariisin sopimuksen mukaisessa kahdessa asteessa.