Ratkaisun mukaan in house -hankintojen edellytyksiä arvioitaessa olennaista on koko konsernin yhteenlaskettu liikevaihto. Rajoituksia ei voi jatkossa kiertää siirtämällä markkinaehtoista toimintaa tytäryhtiöihin, sillä koko konsernin taloudellinen kokonaisuus kertoo todellisen toiminnan laajuuden ja markkinavaikutukset.
– Päätös on tärkeä kierrätysalalle ja se tervehdyttää markkinoita. Kuntayhtiöiden konsernirakenteet ovat herättäneet keskustelua jo pitkään ja olemme toistuvasti tuoneet esiin sen, että tällaiset rakenteet voivat heikentää kilpailuneutraliteettia ja vääristää markkinoita, kertoo Kierrätysteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mia Nores.
– EU-tuomioistuimen ratkaisu selkeyttää sitä, millaiset järjestelyt ovat sallittuja ja miten in house -periaatetta tulee soveltaa kilpailunäkökohdat huomioiden, Nores jatkaa.
Ratkaisua tarkastellut Senior Advisor (OTT) Tuomas Pöysti Geradin Partners Asianajotoimisto Oy:stä toteaa sen muuttavan merkittävästi sitä, miten julkisomisteiset yhtiöt voivat jatkossa järjestää toimintansa ja missä rajoissa konsernirakenteita on noudatettava avoimen ja tasapuolisen kilpailun varmistamiseksi.
– Ratkaisu vaikuttaa myös siihen, miten julkisomisteiset konsernit voivat organisoida hankintojaan. Tuomion perusteluissa korostuu vahvasti kilpailun vääristymien ehkäiseminen: konserniin kuuluvat yksiköt voivat muuten välillisesti hyötyä ilman kilpailutusta tehdyistä suorahankinnoista, eikä tällainen etu saa muodostua perusteettomaksi kilpailijoihin nähden, tulkitsee Pöysti.
Päätös vaikuttaa merkittävästi myös Suomessa. Monet jätealan kuntayhtiöt ovat viime vuosina perustaneet tytäryhtiöitä myydäkseen palveluita markkinoille hankintalain sidosyksikkösääntelyä kiertämättä. Uusi ratkaisu haastaa erityisesti nämä rakenteet: kuntayhtiöt voivat joutua tarkistamaan toimintamallejaan, luopumaan tytäryhtiöistä tai järjestämään ulosmyynnin markkinoille uudella tavalla.
Tytäryhtiöt tuottavat tyypillisesti yrityksille jätteen vastaanotto- ja käsittelypalveluita. Osa toimijoista keskittyy käsittelylaitosten vapaan kapasiteetin myyntiin, kun taas toiset tarjoavat myös maa- ja kiviainesten vastaanottoa, kierrätystä ja hyödyntämistä. Ratkaisun myötä näiden rakenteiden läpinäkyvyys ja kilpailuvaikutukset nousevat olennaiseen rooliin.
Tuomiossa käsiteltiin Alankomaiden kuntien jätehuollon sopimusjärjestelyjä, joissa palvelut oli toteutettu ilman kilpailutusta in house -mallilla. Tapauksessa emoyhtiön liikevaihto olisi yksin täyttänyt in house -aseman edellytykset ulosmyynnin osalta, mutta tuomioistuin katsoi, että myös tytäryhtiön liikevaihto tulee laskea mukaan.
Päätöksessä korostetaan, että hankintalain in house -poikkeusta on tulkittava suppeasti ja kilpailuneutraliteettia kunnioittaen. Muutoin vaarana on, että tytäryhtiöiden markkinaehtoista toimintaa tuetaan epäsuorasti emoyhtiön suorahankintojen kautta, mikä vääristäisi kilpailua.