Yhä useampi ihminen varsinkin Aasiassa juo nykyään kahvia. Samaan aikaan kahvin tuotannon ennakoiminen on vaikeutunut.
Tuoreet tiedot inflaatiosta kertovat kahvin kallistuneen viime vuonna peräti 29 prosenttia. Kaupassa arkisten kahvipakettien hinnat ovatkin liikkuneet jopa yli kympissä eli selvästi kalliimpina kuin on totuttu. Näistä huipuista on tosin tultu hiukan alaspäin.
Perinteinen suomalaisten perussuosikki, Pauligin Juhlamokka maksoi torstaina iltapäivällä K-ryhmän verkkokaupan tietojen mukaan varsinaissuomalaisen Perniön K-supermarketissa 9,65 euroa puolen kilon paketilta. Saman kaupparyhmän Citymarketissa Vantaan Jumbossa hinta oli 9,41 euroa.
Samaisen Perniön S-marketissa puolen kilon paketti Juhlamokkaa maksoi 9,51 euroa. S-ryhmän myymälöiden suurimman kokoluokan Prismassa Vantaan Jumbossa Juhlamokka maksoi 9,30 euroa puolen kilon paketilta ja suodatinjauhatuksella.
Halvimmat kahvit löytyvät kummallakin kauppaketjulla niiden omista merkeistä. Puolen kilon paketti suodatinjauhettua S-ryhmän Xtra-kahvia maksaa vertailun kaupoista sekä Prismassa että S-marketissa vain 1,28 euroa.
Vastaavasti K-ryhmän vaaleapaahtoinen K-menu-kahvi maksoi sekä Citymarketissa että K-supermarketissa 1,15 euroa.
Kahvin kalleuden syynä on raakakahvin korkea maailmanmarkkinahinta, jota taas nostaa kysynnän ja tarjonnan epäsuhta.
– Raakakahvin maailmanmarkkinat ovat epätasapainossa, koska jo useana vuonna peräkkäin kahvin tuotanto ei ole riittänyt kattamaan kysyntää, Pauligin raakakahvin hankinnasta vastaava Anu Vänskä kertoo, Ilta-Sanomille.
– Joidenkin arvioiden mukaan maailman kahvivarastot ovat alimmillaan sitten vuoden 1997. Raakakahvin maailmanmarkkinahinta onkin tästä syystä ollut historiallisen korkealla, hän sanoo.
Tarjonnan ja kysynnän epätasapainoa selittävät sekä heikot sadot että rakenteellisena tekijänä elintason nousu.
– Vuoden 2020 jälkeen Brasilian tuotanto on pettänyt odotukset useaan otteeseen, kun kuivuus ja hallat ovat pienentäneet satoa. Brasilia tuottaa yli kolmasosan maailman raakakahvista, joten se mitä Brasiliassa tapahtuu, heijastuu suoraan maailmanmarkkinahintaan. Myös Vietnamissa tuotanto pienentyi vuodesta 2019 vuoteen 2024 johtuen äärimmäisistä sääolosuhteista, Vänskä kertoo.
Kahvin maailmanlaajuista kysyntää kasvattaa myös elintason nousu. Erityisesti Aasiassa kulutustottumukset muuttuvat ja kahvin suosio kasvaa. Kahvin kulutus onkin maailmassa kasvanut parin prosentin vuositahtia.
– Viime vuosina hinnanvaihtelut ovatkin olleet huomattavia, koska kysynnän ja tarjonnan välinen tasapaino on herkkä, Vänskä sanoo.
Herkkyyttä lisää vielä Brasilian hallitseva asema tuottajana, minkä vuoksi markkinoiden riippuvuus siitä on kasvanut. Tämän seurauksena kahvimarkkinat ovat hyvin haavoittuvat paikallisille sään ääri-ilmiöille.
Vänskän mukaan seuraavan, ensi kesänä korjattavan sadon kukinta on onnistunut hyvin, joten mahdollisuudet hyvään satoon ovat olemassa.
– Sateet loppuvuonna 2025 jäivät lievästi keskimääräistä vähäisemmiksi, mutta asiantuntijoiden arvion mukaan satopotentiaali on kuitenkin edelleen huomattavasti parempi kuin vuosi takaperin. On tärkeää, että Brasilian kahvialueilla sadekausi jatkuu huhtikuulle saakka ja että pitempiä kuivia jaksoja ei vuoden ensimmäisinä kuukausina nähdä.
Satojen ennustaminen on kuitenkin vaikeutunut eivätkä viljelijät voi luottaa siihen, että vanhat säämallit toistuvat vuodesta toiseen entiseen tapaan. Vänskä sanoo, että tämän vuoksi esimerkiksi lannoittamisen ja viljelykäytäntöjen suunnittelu on vaikeaa.
Brasilian suureksi kasvanut rooli on vienyt elintilaa pienemmiltä tuottajamailta, mikä entisestään kasvattaa markkinoiden riippuvuutta Etelä-Amerikan kahvijätistä. Toisaalta kahvin korkeat maailmanmarkkinahinnat ovat kannustaneet tuottajia investoimaan tuotannon kasvattamiseen. Useissa tuottajamaissa on esimerkiksi istutettu kahvipuita aiempaa tiheämpään.
– Muiden maiden kuin Brasilian tuotannon kasvaminen olisikin suotavaa sekä sääshokkien vaikutusten mahdollisen lievenemisen että kahvin monimuotoisuuden säilymisen kannalta, Vänskä sanoo.