Rovaniemeläistä perheenäitiä naurattaa ja kiukuttaa turistien toilailu. Hän keksii vain yhden keinon, jolla matkailijat voitaisiin saada aisoihin.
Kotirauha on rovaniemeläisen Noora Aholan pihapiirissä satunnaista. Talvisin tontille pölähtää kutsumattomia vieraita harva se päivä – tai oikeammin ehtoo, sillä useimmat tulevat pimeällä, koska yrittävät nähdä revontulia.
– Yhtenä iltana loikoilin kylpytakki päällä sohvalla, kun ikkunasta kurkki kuusi aasialaista, Ahola kertoo.
Sen verran tavallisia oudot kohtaamiset ovat, että hän ei juuri säikähtänyt, mutta toki tilanne tuntui epämiellyttävältä.
Kuten monesti ennenkin, Ahola hiljensi perheen kolme koiraa, meni kertomaan, että kyseessä on yksityinen koti, ja hätisti kurkkijat tiehensä.
Viime aikoina ovella on kopistellut ihmisiä, jotka haluavat kirjautua sisään heidän kotiinsa.
– Osa kyselee, mitä kautta olemme varanneet talomme; hekin haluaisivat yöpyä täällä, Ahola nauraa.
Riesa ei ole uusi. Jo vuosi sitten Noora Ahola kertoi Ilta-Sanomille menon vain kiihtyneen.
Revontulet ovat Noora Aholan mukaan suurin syy, miksi turistit pyrkivät Norvajärven rannalla sijaitsevan talon pihapiiriin. Kuva: Antti Hämäläinen
Talo sijaitsee järven rannalla tien päässä. Rovaniemen keskustaan on parikymmentä kilometriä. Vielä kymmenisen vuotta sitten syrjäinen tienoo oli hiljainen. Nyt väkeä pukkaa joka suunnasta.
– Osa tulee teitä pitkin, osa järveltä, osa metsien kautta. Niiden tuloa on hankala estää.
Kaikki eivät tunnu hoksaavan, että koko Rovaniemi ei ole yhtä tonttulaa, vaan että siellä asuu ja elää myös aivan tavallisia ihmisiä ja muitakin kuin matkailualalla työskenteleviä. Osa ei myöskään hahmota, että aitaamaton pihapiiri viiden hevosen talleineen on yksityisaluetta.
Aholoilla on viisi lasta, kuusivuotiaasta lukioikäiseen. Lapset ovat totaalisen kyllästyneitä tunkeilijoihin. Kun vanhemmat rakensivat koirille aitausta, 6- ja 8-vuotiaat pojat ehdottivat, että laitetaan turistit tuonne häkkiin ja päästetään keväällä pois.
Haastattelua tehtäessä Ahola katselee jäiselle järvelle. Hän huomaa, että siellä tarpoo taas joku. Tällä kertaa utelias ei tule ovelle asti, vaan pysähtyy kolmisenkymmentä metriä aikaisemmin, ottaa kuvia ja poistuu jälkiään pitkin.
Aholat ovat pystyttäneet pihatielle vuosien saatossa useita kylttejä, joissa kerrotaan selvästi kansainvälisten merkkien avulla, että kyseessä on yksityisalue, jonne turistit eivät ole tervetulleita. Tie on suljettu ketjulla.
Silti moni ajaa niin pitkälle kuin pystyy. Kun kulku tyssää, he saattavat jatkaa kävellen.
Halu päästä avaran järven rantaan ja nähdä revontulia on niin kova, että sinne pyritään, oli keli mikä tahansa. Ahola on muun muassa valistanut turisteja siitä, että sakea pyry ei ole otollisin hetki revontulien bongailuun.
Talvinen tie on penkkojen vuoksi käytännössä yksikaistainen. Koska kääntyminen ei oikein onnistu, pitää peruuttaa. Aika ajoin matkailijat luisuvat vuokra-autoineen ojaan tai jumittuvat penkkaan. Onneksi vakavia onnettomuuksia ei ole sattunut.
Aholat sulkevat kotitiensä ketjulla. Se on kuitenkin välillä jätettävä auki, jotta lumiaura pystyisi hoitamaan työnsä. Kuva: Noora Aholan kotialbumi
Auto tiellä jarruttaa Aholoitten arkea tehokkaasti. Töihin, kouluun tai asioille ei päästä.
Aholat joutuvat usein myös auttamaan turisteja.
– Ei heitä voi sinnekään jättää, jos on vaikkapa 30 astetta pakkasta. On pakko mennä kysymään, onko apua tulossa, Ahola sanoo.
Vastauksena voi olla, että kuuden tunnin päästä tulee hinausauto. Autovuokraamot eivät oikein tykkää, että paikalliset kiskovat niiden autoja, mutta eihän ketään voi jättää paleltumaan.
Avusta turistit ovat yleensä hyvin kiitollisia ja pahoittelevat aiheuttamaansa vaivaa. Joskus autettavien oma harmitus ja vaikkapa kylmissään olevien lasten itku on kuitenkin liikaa, ja autoilijat ärisevät, miten huonoja ja huonosti pidettyjä tiet ovat.
Vaikka Ahola vielä jaksaa nauraa turistien toilailuille ja tuntee empatiaakin, häntä myös ärsyttää.
– Tilanne on ollut paha jo vuosikausia, ja sama meno vain jatkuu.
Viime kevättalvella Noora Aholan ollessa kansainvälisessä videoneuvottelussa pihaan pölähti kaksi pikkubussillista turisteja. He kaivoivat pulkat ja ryhtyivät laskemaan mäkeä hevostallin vieressä. Ahola joutui keskeyttämään työnsä hiljentääkseen haukkuvat koirat ja häätääkseen kutsumattomat vieraat muualle. Kuva: Antti Hämäläinen
Matkailuala on ennakoinut, että tänä talvena Suomeen tulee ennätysmäärä turisteja, joten lieveilmiöt tuskin poistuvat, ellei niihin tartuta.
Rovaniemellä on noin 65 000 asukasta. Jo vuonna 2024 siellä kirjattiin 1,5 miljoonaa yöpymisvuorokautta. Ahola huomauttaa, että näin suuri väkimäärä rasittaa valtavasti jo pelkästään kunnan vesi- ja viemärijärjestelmää sekä tiestöä.
Keskustelu on mennyt jo monin paikoin mustavalkoiseksi. Paitsi turistien hilluminen kaikkialla myös muun muassa lyhytvuokraus on kuumentanut tunteita.
Liikennekäyttäytyminenkin hirvittää. Kaikki eivät osaa ajaa talvikeleissä, mikä aiheuttaa vaaratilanteita. Aholoidenkin autoon on törmätty pari kertaa.
Osa kuskeista kompensoi kokemattomuuttaan hitaudella. Jos auto köröttelee maantiellä pariakymppiä, takaa tulevat rekat ja bussit eivät pysty kiihdyttämään päästäkseen vaaran laelle, vaan jäävät sutimaan ja voivat luisua tieltä.
Rovaniemelle ja muulle Lapille matkailu on hyvin tärkeä toimiala.
– En suhtaudu asiaan kiihkomielisesti, mutta toivon muutosta, Ahola sanoo.
Valtiovarainministeriö on alkanut valmistella matkailijaveroa. Nyt arvioidaan sen toteuttamisedellytyksiä, ja meneillään on osapuolten kuuleminen. Kuka tahansa voi lausuntopalvelu.fi:ssä antaa lausunnon asiasta. Aikaa on 25. tammikuuta saakka.
Ahola kannattaa matkailuveroa eikä keksi, mikä muu voisi toimia. Rahalla voitaisiin hankkia kunnon opasteet, neuvontaa, palvelut kunnon roskiksineen ja vessoineen sekä kohentaa infraa.
– Tämä olisi tärkeää, jotta paikallisilta ei mene hermo totaalisesti, vaan matkailu pysyisi kestävänä ja paikalliset voisivat tukea sen kasvua.
Aholan perheen nuorimmaiset ovat ehdottaneet, että turistit voisi teljetä koiratarhaan. Kuva: Antti Hämäläinen