Onnistunut isku Venezuelaan rohkaisee Donald Trumpia, ja nyt sotilasoperaatioiden uhka häilyy uusien maiden yllä Latinalaisessa Amerikassa. Yhden maan kohdalla tutkija puhuu suoraan katastrofista.
Donald Trumpin ja Yhdysvaltain kuubalaistaustaisen ulkoministerin Marco Rubion uskotaan haluavan sosialistisen Kuuban Yhdysvaltain käsiin. Venezuelan operaatio saattaa auttaa Kuuban hallinnon kaatamisessa, Valkoisessa talossa uskotaan tutkijan mukaan. EPA/JIM LO SCALZO / POOL, BY: ALL OVER PRESS
Yhdysvallat kaappasi Venezuelan itsevaltaisen presidentin Nicolás Maduron kärsimättä operaatiossa miestappioita ja havittelee nyt hyötyä maan öljyvaroista. Onnistunut operaatio rohkaisee presidentti Donald Trumpia, eivätkä hänen uhkauksensa olekaan jääneet Venezuelaan.
Te voitte olla seuraavia, on Trump viestinyt erityisesti kolmelle Latinalaisen Amerikan maalle: Kolumbialle, Kuuballe ja Meksikolle. Asiasta kirjoittaa vanhempi tutkija Christopher Sabatini ajatushautomo Chatham Housen Latinalaisen Amerikan tutkimuskeskuksesta.
Sotilaallinen puuttuminen lähialueen – ja koko läntisen pallonpuoliskon – valtioiden asioihin on Trumpin uuden ulkopoliittisen strategian mukaista. Sabatinin mukaan on kuitenkin kyseenalaista, olisiko sotilaallisella iskulla mihinkään näistä kolmesta maasta saavutettavissa oikeita etuja Trumpin hallinnon kannalta. Hyökkäykset saattaisivat olla pikemminkin haitallisia Yhdysvalloille, hän arvioi. Kaikkien kolmen maan tilanne on myös erilainen sekä suhteessa toisiinsa että Venezuelaan.
Kolumbia
Kaikkein suoraviivaisimmin Trump on uhannut Kolumbiaa, jonka presidenttiä Gustavo Petroa Trump kehotti olemaan varuillaan pian Venezuelan iskun jälkeen. Trump tokaisi myös kysyttäessä, että sotilaalliset toimet Kolumbiaa kohtaan sopisivat hänelle hyvin.
Petro on entinen vasemmistosissi, jonka kaudella kokaiinituotanto on tutkija Sabatinin mukaan kasvanut Kolumbiassa ja sisäiset levottomuudet yltyneet. Näillä seikoilla Trump perustelee mahdollista hyökkäystä, minkä lisäksi taustalla vaikuttavat Kolumbian lähestyvät presidentinvaalit, joissa Trumpin suosima ehdokas olisi äärioikeistolainen Abelardo de la Espriella.
Huumeperustelu on sama kuin Venezuelan kohdalla, mutta Sabatin huomauttaa, että Petro poikkeaa merkittävästi itsevaltaisesta Madurosta.
– On yksi asia syrjäyttää paheksuttu autokraatti kuten Maduro, joka selvästi vääristeli Venezuelan vuoden 2024 vaalien tuloksen… ja toinen asia poistattaa väkivalloin demokraattisesti valittu maan presidentti, tutkija huomauttaa.
Yhdysvallat voisi iskeä täsmäiskuilla huumelaboratorioihin Kolumbian viidakoissa, mutta se ei vaikuttaisi Petroon juuri mitenkään, Sabatini kirjoittaa. Vaikutus voisi olla päinvastainen, sillä Kolumbian itsemääräämisoikeuden rikkominen voisi kääntää vaalitaistoa Petron suuntaan.
Välittömin kriisi Kolumbian ja Yhdysvaltain välillä vaikuttaakin Sabatinin mukaan poistuneen Trumpin ja Petron välisen viimeviikkoisen puhelun jälkeen.
– Mutta näiden kahden ailahtelevan johtajan kohdalla on mahdoton sulkea pois jännitteiden nousua uudelleen.
Kuuba
Sosialistinen Kuuba on Sabatinin mukaan ollut Trumpin hallinnon kiikarissa alusta asti. Erityinen Kuuba-haukka hallinnossa on tutkijan mukaan Yhdysvaltain kuubalaisamerikkalainen ulkoministeri Marco Rubio.
Trump varoitti 11. tammikuuta Kuuban hallitusta ”tekemään sopimuksen tai kohtaamaan seuraukset”. Epäselväksi jäi, mistä sopimuksesta oli kyse ja mitä uhatut seuraukset olisivat.
Yhdysvalloissa on vuosikymmenien ajan odotettu Kuuban sosialistihallinnon kaatumista ja vauhditettu asiaa taloussaarrolla. Toiveet kuitenkin hiipuivat, kun naapurimaa Venezuelassa nousi vuonna 1998 valtaan Hugo Chavez, joka piti Kuuban pystyssä öljyn aletoimituksilla, jotka ovat jatkuneet näihin päiviin asti.
Viikko Maduro-operaationsa jälkeen Trump ilmoittikin, että kaikki Venezuelan öljyvienti Kuubaan lopetetaan.
– Yhdysvaltain konservatiivisissa poliittisissa piireissä uskotaan, että tie Kuuban hallinnon vaihdokseen käy Caracasin [Venezuelan] kautta. Katkaistaan öljy, niin seurauksena on talouskriisi ja Kuuban hallinnon loppu, ajattelu menee, Sabatini kirjoittaa.
Sabatinin mukaan sotilaallinen isku Kuubaan olisi iso riski, sillä Kuuban hallinto on huomattavasti yhtenäisempi ja järjestäytyneempi kuin Venezuelan. Maata ei myöskään johda yksittäinen diktaattorihahmo, vaan presidentti Miguel Díaz-Canelin takana on laaja lojalistien joukko.
Myös Kuuban armeija on huomattavasti toimintakykyisempi.
– Maduro-operaation kaltaisen kaappauksen yrittäminen Kuubassa, huomattavasti vahvemmassa ja nyt korkeassa valmiustilassa olevassa valtiossa, olisi todennäköisesti katastrofi, Sabatini arvioi.
Yhdysvallat voisi iskeä Kuuban infrastruktuuriin, kuten sotilaskohteisiin, rajoitetuilla iskuilla, mutta myös hyöty olisi Sabatinin mukaan rajoitettua. Venäjän ja Kiinan Kuubassa sijaitseviin laitoksiin iskeminen olisi mahdollista, mutta tuottaisi arvaamattomia hyökyjä suurvaltojen välille.
Jos talousvaikeudet saavat Kuuban hallituksen huojumaan, Yhdysvaltain joukot saattavat toimia, Sabatini ennustaa. Tällöin niiden tehtävä olisi estää hallintoa kukistamasta sisäistä vastarintaa. Poliittista oppositiota ei tosin sosialistisessa poliisivaltiossa ole.
Se, mitä Kuubassa tapahtuu seuraavaksi, on tutkijan mukaan ”vaarallisen epäselvää”.
Meksiko
Meksiko on merkittävin Yhdysvaltoihin saapuvien huumausaineiden lähtömaa. Siksi huumejengien vastaista sotaa vannova Trump on jo aiemmin uhannut Meksikoa iskuilla, jotka kohdistuisivat maan huumekartelleihin, ja painostanut myös tullein Meksikoa kitkemään huumemarkkinaa.
8. tammikuuta Trump ilmoitti, että Yhdysvallat aikoo aloittaa ”kartelleihin” kohdistuvat iskut, tarkentaen vielä, että ”kartellit hallitsevat Meksikoa”.
Meksikon presidentti Claudia Sheinbaum on pistänyt vastaan Trumpin tullipolitiikalle, mutta hän on hankalassa paikassa: Meksikon viennistä 80 prosenttia menee Yhdysvaltoihin.
Mahdollisiin iskuihin liittyy Meksikonkin tapauksessa hankaluuksia, Sabatini kirjoittaa. Täsmäiskut ohjuksilla tai drooneilla huumejengien kohteisiin ovat silti hyökkäyksiä Meksikon suvereniteettia vastaan.
– Sheinbaum on vaaleilla valittu valtionpää ja liittolainen ei vain Yhdysvalloille, vaan myös Trumpin hallinnolle. Tällainen isku suvereenia valtiota vastaan aiheuttaisi poliittisen raivon kansan keskuudessa: meksikolaisen nationalismin voimaa ei kannata aliarvioida, tutkija kirjoittaa.
Hyökkääminen ilman Sheinbaumin hyväksyntää vaarantaisi lisäksi Yhdysvalloille hyvin hyödyllisen yhteistyön maahanmuuttopolitiikassa, Sabatini kertoo.
Demokraattisesti valittujen johtajien syrjäyttäminen voimatoimin – ja maan kaivaminen näiden jalkojen alta – ei edesauta esimerkiksi huumekaupan hallintaa, Sabatini varoittaa.