Sdp:n puheenjohtajan mielestä häirintään ja epäasialliseen käytökseen on suhtauduttava ”äärimmäisen vakavasti”.
15.1. 20:47
Sdp:n puheenjohtaja Antti Lindtman kommentoi puolueensa eduskuntaryhmää riivaavaa häirintäkohua.
– Eduskunnasta esiin nousseet tiedot häirinnästä ja epäasiallisesta käytöksestä ovat vakavia, ja niihin on suhtauduttava äärimmäisen vakavasti. Sdp ei hyväksy minkäänlaista häirintää, eikä sellaiselta tule kenenkään sulkea silmiä, Lindtman linjaa Instagramissa.
IS uutisoi keskiviikkona viidestä Sdp:n eduskuntaryhmään liittyvästä häirintätapauksesta. Kyse on ollut muun muassa epäasiallisesta koskettelusta ja seksin tarjoamisesta.
– Nyt esiin nousseesta ilmiöstä tullaan Sdp:n eduskuntaryhmässä laatimaan selvitys ulkopuoliseen apuun tukeutuen. Selvityksen pohjalta ryhmä päättää aikanaan jatkotoimista. Mutta vielä tärkeämpää on tehdä kaikki mahdollinen sen eteen, ettei tulevaisuudessa enää kenenkään tarvitsisi tuntea oloaan turvattomaksi, Lindtman kirjoittaa.
Selvästikään nämä eivät ole riittäneet ilmiön kitkemiseksi.
Keskustelu kansanedustajien avustajien kohtelusta sai alkunsa, kun kansanedustaja Ville Merinen (sd) nosti asian esiin Ylen dokumenttisarjassa.
Lindtmanin mukaan eduskuntaryhmällä on jo olemassa käytännöt ja prosessit, joilla epäasialliseen käyttäytymiseen puututaan, ja toimivat kanavat nimettömien häirintäilmoitusten tekemiseen.
– Selvästikään nämä eivät ole riittäneet ilmiön kitkemiseksi, Lindtman toteaa.
Ryhmässä aloitetaan nyt työ ongelmien selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi.
Puheenjohtajan mukaan Sdp:n eduskuntaryhmä ei ole yksin ongelman kanssa.
– Sen vuoksi eduskunnassa ja kaikissa eduskuntaryhmissä sekä koko Suomessa meidän on syytä nyt keskittyä kulttuurimme kehittämiseen niin, että myös häirinnän kohteeksi tulleet kokisivat olonsa riittävän turvalliseksi, että uskaltaisivat nostaa ilmeisiä epäkohtia esiin.
Myös eduskunnan varapuhemies Tarja Filatov (sd) on kommentoinut häirintää.
– Ehkä julkinen keskustelu antaa rohkeutta epäasiallista kohtelua kohdanneelle ilmoittaa asiasta eteenpäin, Filatov kirjoittaa blogissaan.
– Julkisuus on hyvästä siinä mielessä, että se haastaa parantamaan ilmoittamis- ja puuttumismenetelmiä sekä ennen muuta ennaltaehkäisyä.
Filatov toteaa kansanedustajien tulevan hyvin erilaisista lähtökohdista ja valmius esihenkilönä toimimiseen vaihtelee.
– Edustaja on töissä 24/7 ja joskus on vaikea muistaa, että muulla henkilöstöllä on työaika ja oikeus lain säätämiin vapaisiin. Työssä toimitaan yhteisen aatteen eteen ja eduskuntatyö sekä muu poliittinen työ limittyy erottamattomasti toisiinsa.
Eduskunnan varapuhemies Tarja Filatovin mukaan kansanedustajien on joskus vaikea muistaa, että muulla henkilöstöllä on työaika ja oikeus lain säätämiin vapaisiin. Kuva: Jussi Nukari
Filatovin mukaan työpaikalla pitää olla ennalta sovittu toimintamalli häirintätilanteiden varalle.
– Mallissa kuvattuna, miten asia viedään eteenpäin, kehen voi olla yhteydessä ja miten tilannetta selvitetään. Kun prosessi on selkeä, häirintää kokevan ei tarvitse jäädä yksin tai epätietoisuuden varaan.
Mitä aikaisemmin epäasialliseen käytökseen puututaan, sitä helpompi tilanne on hänen mukaansa ratkaista.
– Pieniltäkin tuntuvat kommentit tai teot voivat ajan myötä kasvaa vakavaksi ongelmaksi, Filatov toteaa.
Eduskunnan vs. pääsihteerin Mikael Koillisen mukaan eduskunnan teettämistä kyselyistä ja käydyistä keskusteluista ei ole piirtynyt kuvaa laajasta epäasiallisesta kohtelusta, mutta julkisuudessa esiintyneiden tietojen perusteella voidaan todeta, että toimet ovat olleet osittain riittämättömiä ja tapauksia on jäänyt havaitsematta.
Eduskunta teettää uuden kyselyn selvittääkseen ilmiön laajuutta.