Näin tunnistat erilaiset punkit
Punkit eli puutiaiset ovat yleistyneet ja levinneet yhä uusille alueille Suomessa.
Pelkästään viime vuonna suomalaiset ilmoittivat lähes 140 000 punkkihavaintoa Punkkilive-palveluun. Määrä on toiseksi suurin sivuston käynnistyttyä vuonna 2021, Turun yliopiston tiedotteessa kerrotaan.
Yliopiston tutkijoiden mukaan punkkihavaintojen suuret ilmoitusmäärät kertovat suoraan punkkien yleistymisestä.
– Puutiaisista on tullut yksi ilmastonmuutoksen konkreettisista ilmentymistä. Punkkiliven avulla käyttäjät voivat tunnistaa riskialueita ja liikkua luonnossa tietoisemmin, jolloin puutiaiskontakteja voidaan välttää, sanoo puutiaistutkija, dosentti Jani Sormunen.
Sivustolle ilmoitettujen havaintojen avulla voidaan seurata, missä ja milloin ihmiset ja lemmikit kohtaavat puutiaisia, mutta niiden perusteella ei voida selvittää puutiaislajeja tai puutiaisten kantamia taudinaiheuttajia. Näiden selvittäminen edellyttää laboratoriotutkimuksia ja laajamittaista puutiaisnäytteiden keräystä, tiedotteessa kerrotaan.
Tänä vuonna yliopiston tutkijat käynnistävät valtakunnallisen punkkikeräyksen, jossa kansalaisia pyydetään lähettämään kohtaamansa punkit tutkijoille.
Keräyksen avulla tutkijat pyrkivät selvittämään punkkien levittämiä taudinaiheuttajia ja lajistossa tapahtuneita muutoksia.
Turun yliopiston puutiaistutkimusryhmän toteuttama edellinen punkkikeräys toteutettiin vuonna 2015. Myös tällä kertaa puutiaistutkimusryhmä kannustaa kansalaisia osallistumaan puutiaiskeräykseen aktiivisesti koko esiintymiskauden ajan.
Näytteitä toivotaan kaikkialta Suomesta, missä puutiaisia kohdataan, ja mukaan kelpaavat sekä ihmisestä että lemmikeistä löydetyt punkit.
Kansalaiskeräyksen tavoitteena on muun muassa saada tietoa siitä, mitä mahdollisia uusia taudinaiheuttajia punkit kantavat.
– Borrelioosi- ja puutiaisaivotulehdustapaukset jatkavat tasaista kasvua Suomessa. Lisäksi vuonna 2024 todettiin ensimmäinen neoehrlichioositapaus ihmisellä. Kyseessä on puutiaisten välittämä bakteeri, joka on noussut laajempaan tietoisuuteen vasta viime vuosikymmenen aikana, kertoo dosentti Eero Vesterinen Turun yliopiston puutiaistutkimusryhmästä.