Kommentti|María Corina Machadon yritys uida takaisin Trumpin suosioon on epätoivoinen, kirjoittaa ulkomaantoimittaja Tommi Hannula.
”María antoi minulle Nobelin rauhanpalkintonsa tekemästäni työstä.”
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kirjoitti lauseen, jonka muodostamista olisi aiemmin luullut mahdottomaksi.
Venezuelan oppositiojohtaja María Corina Machado todella luovutti Nobel-mitalinsa Trumpille torstaina Valkoisessa talossa. Se lienee mielistelyn maailmanennätys, vaikka kilpailu Trumpin ympärillä tässä lajissa on kansainvälisesti kovatasoista.
”Kuinka ihana osoitus keskinäisestä kunnioituksesta”, Trump hykerteli.
Lista Nobelin rauhanpalkinnon voittajista ei sentään muutu.
”Kun Nobel-palkinto on myönnetty, sitä ei voi perua, jakaa tai siirtää muille. Päätös on lopullinen ja ikuinen”, Nobel-komitea kommentoi.
Komitea muistutti, että prenikka on vaihtanut omistajaa aiemminkin: venäläistoimittaja Dmitri Muratov (2021) huutokauppasi mitalinsa 103,5 miljoonalla dollarilla Ukrainan pakolaislasten hyväksi.
Eleellään Machado kuitenkin varmisti, että hänelle myönnetty rauhanpalkinto jää historian kiistellyimpien joukkoon. Aiempien vuosien palkinnonsaajia, jotka jälkikäteen luultavasti tai jopa tiedetysti kaduttivat Nobel-komiteaa, kyllä riittää:
Henry Kissinger ja Lê Đức Thọ (1973) palkittiin Vietnamin sodan lopettamisesta. Kaksi viidestä Nobel-komitean jäsenestä erosi protestina, sodan osapuolet eivät ratifioineet rauhansopimusta, ja taistelut jatkuivat. Pohjois-Vietnamin neuvottelija Lê Đức Thọ kieltäytyi alun perinkin palkinnosta, ja Yhdysvaltain neuvottelija Kissinger yritti turhaan palauttaa sen.
Aung San Suu Kyi (1991) palkittiin väkivallattomasta vastarinnastaan Myanmarin sotilasjuntan langettamassa monivuotisessa kotiarestissa. Noustuaan viimein valtaan vuonna 2016 hän salli rohingyavähemmistöön kohdistuneet vainot, joita on kuvailtu kansanmurhaksi. Vuoden 2021 uudesta sotilasvallankaappauksesta lähtien hän on ollut taas poliittinen vanki.
Barack Obama (2009) ei ymmärtänyt itsekään, miksi sai rauhanpalkinnon heti aloitettuaan Yhdysvaltain presidenttinä. Lisäksi hän oli siihen aikaan vastuussa sotatoimista useissa maissa.
Abiy Ahmed (2019) palkittiin Etiopian pääministerinä rauhasta naapurimaa Eritrean kanssa. Sitten hän kävi Tigrayn osavaltion kapinallisia vastaan sisällissotaan, jossa siviilit kokivat hirvittäviä julmuuksia.
Miksi Machado halusi liittyä kyseenalaiseen kerhoon?
Varmasti uidakseen takaisin Trumpin suosioon. Yritys vain vaikuttaa epätoivoiselta.
Machado oletti tai vähintään haikaili, että Yhdysvaltain väliintulo Venezuelassa nostaisi hänet maan johtoon – olisihan hän voittanut vuoden 2024 presidentinvaalit mielipidekyselyjen mukaan selvästi, ellei häntä olisi estetty asettumasta ehdokkaaksi.
Mutta kun erikoisjoukot kaksi viikkoa sitten sieppasivat diktaattori Nicolás Maduron piilopaikastaan Caracasissa tuomiolle New Yorkiin, Trump sallikin Maduron lähipiirin jäädä valtaan. Maan johtoon nousi Maduron varapresidentti Delcy Rodríguez, jonka kanssa Yhdysvallat nyt jakaa Venezuelan öljyvarantoja.
Trump väitti, että Machadolla ”ei ole riittävää tukea tai kunnioitusta maan sisällä” Venezuelan johtamiseen. Kansansuosiota Machadolla on, mutta nykyinen valtaeliitti tuskin ikinä päästäisi häntä maan johtoon. Trumpin pitäisi pakottaa, mutta siihen hän ei halua ryhtyä.
Avoimesta imperialismistaan huolimatta Trumpin hallinto luultavasti laski, että täysi vallanvaihto olisi vaatinut miehitysoperaatiota, jollaisista Trump on vannonut pitävänsä maansa erossa. Lisäksi Venezuelan luonnonvarojen jakaminen lienee mutkattomampaa läpikorruptoituneen kleptokratian kuin demokraattisen hallinnon kanssa.
Valkoisen talon lehdistöpäällikkö Karoline Leavitt vahvisti torstaina, että Trumpin näkemys Machadon riittämättömästä vaikutusvallasta ei ole muuttunut. Hän vakuutti, että Trump on sitoutunut vallansiirtoon demokraattiselle hallinnolle ja ”toivottavasti näkemään Venezuelassa vaalit jonain päivänä”.
Trump on todennut The New York Timesin haastattelussa, että Yhdysvallat varautuu hallinnoimaan Venezuelaa vuosien ajan.
Venezuelassa on jo käynnistynyt kova peli siitä, kenellä on muuttuneessa tilanteessa rahkeita kohota vaihtoehdoksi nykyiselle valtaeliitille. Machado poistui maasta joulukuussa noutaakseen Nobelin rauhanpalkinnon Norjasta, eikä hän ole toistaiseksi päässyt palaamaan. Hänen asemansa uhkaa murentua viikko viikolta.
Machadolla on siis kiire eikä enää edes rauhanmitaliaan. Trump voi miettiä kaikessa rauhassa, mille seinälle ripustaa sen.
Oikaisu 16.1. kello 14.01: Abiy Ahmed ei ole Etiopian presidentti vaan pääministeri.