Muun muassa konfliktimaan maantieteellisellä ja kulttuurisella läheisyydellä on väliä, Lähi-idän tutkimuksen professori kertoo.
Avaa kuvien katselu
Hannu Juusola syyskuussa Helsingissä. Kuva: Lauri Karo / Yle
Tuhansia ihmisiä on kuollut ja vangittu Iranin itsevaltaisen hallinnon vastaisissa mielenosoituksissa, jotka alkoivat viime vuoden joulukuun lopussa.
Internetyhteys ulkomaailmaan on katkaistu. Ruumispusseja lojui Teheranin kaduilla vielä viikon alussa.
Suomalaiset eivät ole kuitenkaan yksittäisiä ja pienimuotoisia mielenosoituksia lukuunottamatta kerääntyneet kaduille, kuten aiemmin Ukrainan ja Gazan sotien suhteen.
Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistolta kertoo kolme syytä siihen, miksi suhtaudumme näihin konflikteihin eri tavalla.
1. Kaksi vastakkaista ryhmää kiinnostaa enemmän
Kahden eri kansallisen tai etnisen ryhmän välinen konflikti tuppaa kiinnostamaan ihmisiä enemmän, kuten Ukrainan tai Gazan tapauksessa.
Sisäiset konfliktit koetaan usein myös monimutkaisempina kuin kahden vastakkaisen osapuolen. Sisäinen konflikti ei välttämättä herätä samalla tavalla kysymyksiä ja vahvoja tunteita kuin kahden selkeästi vastakkaisen osapuolen kamppailu.
Video näyttää ruumispusseja Teheranin kaduilla.2. Iran ei ole eikä tunnu yhtä läheiseltä
Konfliktimaan maantieteellisellä ja kulttuurisella läheisyydellä on väliä.
Esimerkiksi Israelin ja Palestiinan historia on suurelle osalle suomalaisista tuttu jo peruskoulun oppikirjoista. Sotaa Ukrainassa puolestaan verrattiin varsinkin sen alkuaikoina Suomen talvisotaan.
Myös muiden maiden osallisuudella on väliä. Esimerkiksi Suomelle läheisen Yhdysvaltojen ja sen presidentti Donald Trumpin sekaantuminen Iranin tilanteeseen on lisännyt sen saamaa huomiota. Yhdysvallat on ollut aktiivisesti mukana myös Gazan ja Ukrainan sodissa.
Juusola nostaa esimerkiksi Yhdysvaltojen viimevuotisen hyökkäyksen Isis-terroristijärjestöä vastaan Nigeriassa.
– Nigeria huomattiin siinä vaiheessa, kun Trump pommitti sitä yhtenä päivänä. Sen jälkeen se katosi taas täysin.
3. Selkeitä vaatimuksia on vähemmän
Tärkeimpänä syynä Juusola pitää kokemusta mahdollisuudesta vaikuttaa oman maan tai Euroopan unionin politiikkaan. Kun ihmiset ovat osoittaneet mieltään Gazan tai Ukrainan sodasta, ovat he pääsääntöisesti vaatineet Suomen hallitukselta tiettyjä poliittisia toimia.
Esimerkiksi Suomi ja Israel ovat olleet pitkään läheisiä. Israel on myös hyvässä asemassa erilaisen yhteistyön ja kaupankäynnin tekemisessä Euroopan unionin kanssa.
Onkin selkeämpää vaatia Suomen hallitusta lopettamaan asekaupat Israelin kanssa kuin keksiä saman tason vaatimuksia Iraniin liittyen. Iran on jo lähtökohtaisesti suljettu ulos yhteistyöstä Euroopan unionin kanssa. Suomi ei voi siis katkaista välejään Iraniin samalla tavalla kuin se voisi Israelin ja on jo Venäjän kanssa.
Mielenosoittajat ovat vaatineet Iranin taloudellisten pakotteiden tiukentamista ja diplomaattisuhteiden katkaisemista. Euroopan unioni on asettanut Iranille jo aiemmin pakotteita, joiden kiristämistä valmistellaan ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan nyt unionin tasolla.
Suomen ulkoministeriö myös puhutteli Iranin suurlähetystön edustajan tiistaina.