Työelämä|Myös lomautuksien ilmoitusaikaa halutaan lyhentää.
Lue tiivistelmä
Hallitus esittää, että jatkossa määräaikaiseksi voisi palkata ilman perusteluja tietyillä edellytyksillä.
Työministeri Matias Marttinen kertoo, että uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan huhtikuun alussa ja parantaa palkkaamisen edellytyksiä.
Ammattiyhdistysliike pelkää uudistuksen lisäävän määräaikaisten ketjuttamista ja raskaussyrjintää.
Uudistuksessa myös lomautusilmoitusaika lyhenisi 14 päivästä 7 päivään ja takaisinottovelvoite koskisi jatkossa vain vähintään 50 työntekijän yrityksiä.
Hallitus on antanut esityksen määräaikaisten työsuhteiden muutoksista. Työministeri Matias Marttinen (kok) esitteli uudistushanketta keskiviikkona. Uusien käytäntöjen on tarkoitus tulla voimaan jo huhtikuun alussa.
”Palkkaamisen edellytyksiä parantavilla esityksillä pyritään siihen, että yhä useampi suomalainen saisi töitä”, Marttinen kuvaili uudistusta.
Keskeiset muutokset koskisivat sitä, millä edellytyksillä jatkossa voisi tehdä määräaikaisia työsopimuksia. Erityisesti ammattiyhdistysliike on kritisoinut hanketta ja katsonut, että se johtaa määräaikaisten ketjuttamisen kasvamiseen. Uudistuksen pelätään myös kasvattavan niin kutsuttua raskaussyrjintää.
”Uusi lainsäädäntö vähentää erityisesti nuorten mahdollisuuksia vakituiseen työsuhteeseen, eikä epävarma toimeentulo kannusta perheen perustamiseen”, toteaa esimerkiksi STTK:n Else-Mai Kirvesniemi.
Suurin muutos uudistuksessa olisi se, että jatkossa määräaikaisen sopimuksen voi tehdä ilman perustetta. Nykyisin määräaikaisuuksille vaaditaan peruste, eli esimerkiksi sijaistaminen tai kausiluonteinen työ.
Muutoksen jälkeenkin määräaikaisen sopimuksen tekeminen vaatisi tiettyjä edellytyksiä.
Ilman perusteluja määräaikaiseksi voisi palkata silloin kun kysymys on ensimmäisestä työsopimuksesta työnantajan ja työntekijän välillä. Myös silloin, kun työnantajan ja työntekijän välisen edellisen työsuhteen päättymisestä on kulunut sopimuksen alkamishetkellä vähintään kaksi vuotta, määräaikaiseen ei vaadittaisi perusteluja.
Tällaisia sopimuksia olisi mahdollista tehdä enintään vuoden ajaksi. Määräaikainen sopimus voitaisiin uusia enintään kahdesti vuoden kuluessa.
Marttisen mukaan tällä pyritään poistamaan tilanteita, joissa määräaikaisuuksia ketjutetaan.
Uutta on sekin, että työnantajalla olisi velvollisuus tarjota työtä, kun ilman perusteltua syytä tehty määräaikainen työsopimus on päättymässä ja työnantaja harkitsee palkkaavansa lisää työntekijöitä kyseiseen tai vastaavaan tehtävään.
Velvollisuus olisi voimassa kolmasosan siitä ajasta, jonka työntekijä on ollut työsuhteissa.
Eli esimerkiksi silloin, kun työsuhteiden kesto olisi vuoden, työntekijän täytyisi tarjota työtä neljän kuukauden ajan.
Vähintään puoli vuotta kestäneet, ilman perusteltua syytä tehdyt määräaikaiset olisi myös mahdollista irtisanoa. Työnantajalta vaadittaisiin edelleen irtisanomisperustetta.
”Mikäli esimerkiksi työntekijä löytäisi toisen työpaikan, hän voisi irtisanoa sopimuksen”, Marttinen kuvaa.
Työnantajan olisi myös jatkossa selvitettävä mahdollisuutta palkata työntekijää vakinaiseen työsuhteeseen ilman perustelua tehdyn määräaikaisen sopimuksen päättyessä.
Esimerkiksi näiden elementtien Marttinen katsoo ehkäisevän ketjuttamista ja raskaussyrjintää.
Myös lomautusilmoitusaikaa halutaan lyhentää. Jatkossa lomautusaika olisi puolet nykyistä lyhyempi, eli 14 päivän sijaan vain seitsemän.
Työnantajan takaisinottovelvoite muuttuisi sekin. Takaisinottovelvoitteella tarkoitetaan työnantajan velvollisuutta palkata irtisanottu henkilö uuteen, vastaavaan tehtävään, kun sellainen aukeaa.
Takaisinottovelvoitteen pituus on yleensä neljä kuukautta työsuhteen päättymisestä tai kuusi kuukautta silloin, kun työsuhde on keskeytyksettä jatkunut vähintään 12 vuotta.
Jatkossa takaisinottovelvoite koskisi vain yrityksiä, joissa on vähintään 50 työntekijää. Pieniä yrityksiä se ei siis jatkossa enää koskisi.