Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen (kok) mukaan hallitus valmistelee työkaluja, joilla varmistetaan, että alueet toimittavat oikeita diagnoositietoja.
Ministeri Anna-Kaisa Ikosen (kok) mukaan hallitus korjaa pian hyvinvointialueiden rahoitusmallia. Levi Vepsä
Hyvinvointialueiden rahoitukseen vaikuttavissa diagnoositiedoissa on havaittu miljoonaluokan puutteita ja virheitä, mutta nyt tilanne on se, ettei käytännössä kukaan ole korjannut virheitä.
Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaa sai pitää itsellään noin 10 miljoonaa euroa, jotka se sai virheellisten kroonisen hengitysvajauksen diagnoosien takia.
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok) kertoo, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) saa jatkossa oikeuden korjata selviä tietovirheitä, joita on havaittu hyvinvointialueiden diagnoositiedoissa.
Valmistelussa on Ikosen mukaan muitakin työkaluja, joilla varmistetaan, että alueet toimittavat oikeaa tietoa.
– Julkisuudessa esillä olleissa tapauksissa ei ole ollut kyse vilpillisestä toiminnasta. Selvää on, että virheet ovat erittäin valitettavia, ja virheiden syntymistä on jatkossa kyettävä estämään, Ikonen kirjoittaa sähköpostitse. Hän ei halunnut puhelimitse kommentoida aihetta.
”Laki ei tunnista”
Valtiovarainministeriö (VM) ja THL saivat tiedon Pohjois-Pohjanmaan diagnoositietojen virheestä syksyllä 2025, mutta ne eivät voineet sitä korjata.
Alueet voivat vain tiettyyn takarajaan asti muuttaa rahoituslaskennassa käytettäviä tietojaan. Pohjois-Pohjanmaan olisi pitänyt korjata itse virhe 31.5.2024 mennessä, jotta se olisi voinut vaikuttaa rahoituslaskelmiin. Alue huomasi virheen vasta viime vuonna.
Osa alueista on kokenut epäoikeudenmukaisena sen, ettei VM korjaa rahoitusta jälkikäteen.
Ikosen mukaan oikeudellisia edellytyksiä rahoituksen oikaisulle ei VM:n virka-arvion perusteella ole.
– Rahoitus perustuu lainmukaisesti rekisterissä oleviin tietoihin, ja laki ei valitettavasti nykyisellään tunnista tämänkaltaisia teknisiä aineistovirheitä, Ikonen kirjoittaa.
Alueilla ei ole myöskään intressiä ilmoittaa itse virheistä, koska se vähentäisi niiden rahoitusta.
VM:n tulkinnan mukaan se voisi takautuvasti periä rahoitusta vain silloin, jos kävisi ilmi, että kyseessä on tahallinen virhe. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan tapauksessa kyseessä oli tekninen virhe.
Hallitus valmistelee muutosta, jonka myötä THL voisi jatkossa korjata havaitsemiaan selkeitä tietovirheitä aineiston laskennan yhteydessä.
Alueet ilmoittavat diagnoositietonsa THL:lle, jonka rekisteriä käytetään alueiden rahoituspäätösten pohjalla.
Hyvinvointialueiden rahoitus on nollasummapeliä: jos jonkin alueen rahoitus kasvaa, toisen tai toisten alueiden rahoitus vähenee.
Korjauksia tulossa
Ministeri Ikonen on käynnistänyt diagnoosivirheistä selvityksen, joka valmistuu helmikuun lopussa. Osa alueista on pettynyt siihen, että selvitys koskee diagnoositietojen toimittamista vain vuodesta 2023 alkaen.
Esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialueen mielestä myös vuosien 2019–2022 diagnoosivirheet olisi pitänyt selvittää, koska kuntien noilta vuosilta keräämät tiedot ovat vaikuttaneet alueiden rahoitukseen. Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden 2023 alussa.
Ikosen mukaan selvitys keskittyy tietojen toimittamisen ja keräämisen prosesseihin nykyisessä hyvinvointialuemallissa, jotta hallitus voi tehdä selvityksen pohjalta tarvittavia korjauksia rahoitusmalliin nyt valmistelussa olevan esityksen yhteydessä.
Hallitus aikoo antaa hyvinvointialueiden rahoitusmallin korjauksista esityksen eduskunnalle vielä tänä keväänä. Kyseessä on kolmas rahoitusmalliin tehtävä ”korjauspaketti”.
Isot erot järjestelmissä
Keski-Suomen hyvinvointialueen ylilääkäri Petri Kivinen ja ylilääkäri Jari Kankaanpää Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta selvittivät syksyllä diagnoositietojen puutteita ja syitä niiden taustalla. Keskeinen ongelma liittyy heidän mukaansa pitkäaikaisdiagnoosien kirjaamiseen.
Alueet, jotka ovat pystyneet samaa tietojärjestelmää käyttämällä keräämään diagnoositietoja jo ennen hyvinvointialueita, ovat saaneet etua verrattuna alueisiin, joilla on ollut useita eri tietojärjestelmiä ja vaihtelevia kirjaamiskäytäntöjä.
Jos potilaalla on pitkäaikaissairaus, osa potilastietojärjestelmistä toimittaa Kivisen mukaan diagnoosin THL:n järjestelmään joka kerta, kun potilas käy lääkärissä muusta syystä, esimerkiksi flunssaoireiden vuoksi.
Toisilla alueilla on ollut tietojärjestelmiä, joissa hoitohenkilökunnan tulee kirjata jokaisella käynnillä erikseen tieto pitkäaikaissairaudesta.
– Nykyisessä mallissa on kyse siitä, mikä järjestelmä kerää tiedon pitkäaikaisdiagnooseista tehokkaimmin, ei siitä, mikä on taudin esiintyvyys alueella, Kivinen kuvaili maanantaina julkaistussa Iltalehden jutussa.