Kyseessä on korkeimman oikeuden ensimmäinen ennakkopäätös uuden suostumusperusteen soveltamisesta.
Korkein oikeus (KKO) päätyi perjantaina äänestyksen jälkeen vapauttamaan raiskauksesta syytetyn syytteestä, kertoo Helsingin Sanomat. Kyseessä on KKO:n ensimmäinen ennakkopäätös uuden seksuaalirikoslainsäädännön mukaisen suostumusperusteen soveltamisesta. Ennakkopäätöksessään KKO linjasi siitä, oliko sukupuoliyhteydelle suostumusta vai ei.
Vuodesta 2023 raiskauksen määritelmä on perustunut laissa suostumukseen. Tuolloin voimaan tulleessa seksuaalirikoslainsäädännössä raiskaus määritellään sukupuoliyhteydeksi, jos toinen ei osallistu siihen vapaaehtoisesti. Osallistumista sukupuoliyhteyteen ei lain mukaan voida pitää vapaaehtoisena muun muassa silloin, jos toinen ei ole sanallisesti, käytöksellään tai muutoin ilmaissut osallistuvansa siihen vapaaehtoisesti.
Lue lisää: Raiskauksen tunnusmerkit muuttuvat – näin se näkyy poliisin työssä
Syytteen mukaan kotihoidossa työskentelevä mies oli toukokuussa 2023 sukupuoliyhteydessä naisasiakkaan kanssa, jota oli tullut auttamaan arkiaskareissa. Syyttäjän mukaan nainen ei osallistunut sukupuoliyhteyksiin vapaaehtoisesti eikä ilmaissut suostumustaan. Syytetty kiisti syytteen ja sanoi naisen osallistuneen sukupuoliyhteyksiin vapaaehtoisesti. Mies sanoi kysyneensä naiselta useasti, harrastaisivatko he seksiä, ja sanoi naisen vastanneen myöntävästi.
Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi miehen vuoden 2023 lopussa raiskauksesta kahdeksi ja puoleksi vuodeksi vankeuteen, HS kertoo. Turun hovioikeus vapautti miehen syytteestä syksyllä 2024, ja asian käsittely eteni korkeimpaan oikeuteen.
KKO päätyi siihen, ettei naisen kertomuksen tueksi ole riittävästi näyttöä, jotta syytetty voitaisiin tuomita raiskauksesta. KKO:n mukaan miehen syyllisyydestä jäi varteenotettava epäily, HS kertoo. Oikeuden mukaan naisen kertomusta ei yksinään voida pitää riittävänä näyttönä vapaaehtoisuuden puuttumisesta. KKO:n päätös syntyi äänestyksessä niukasti äänin 3–2. Vähemmistöön päätöksessä jäivät KKO:n presidentti ja yksi oikeusneuvos, jotka olisivat tuominneet miehen raiskauksesta, HS kertoo. Heidän mielestään naisen kertomus ja muu näyttö osoittavat, ettei nainen ilmaissut vapaaehtoisuuttaan.