Tulevien viikkojen tapahtumilla voi olla rajuja vaikutuksia Euroopan jo valmiiksi kiristyneeseen turvallisuustilanteeseen. Venäjän tekemä Krimin valtaus vuonna 2014 ja sotatoimet Itä-Ukrainassa sekä helmikuun 2022 laajamittainen hyökkäys Ukrainaan ovat tuoneet sodan uhan koko Eurooppaan.
Tilannetta kiristää entisestään Euroopan unionin tärkeimmän liittolaisen Yhdysvaltojen koventunut ja arvaamaton linja. Yhdysvallat vangitsi tammikuun alussa Venezuelan presidentin Nicolas Maduron. Yhdysvaltojen toimia mielenosoituksia väkivaltaisesti torjuvaa perivihollistaan Irania vastaan odotetaan.
Presidentti Donald Trumpin vaatimukset Grönlannin liittämisestä Yhdysvaltoihin uhkaisivat toteutuessaan puolustusliitto Naton toimintaa.
EU-komissio esitti keskiviikkona Ukrainalle annettavaksi 90 miljardin euron tukilainaa, josta 60 miljardia on tarkoitettu sotilaalliseen apuun. Tukilainan vakuutena käytetään EU:n budjettia, josta myös hoidetaan lainan hoitokulut.
Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Ukrainan rauhanneuvotteluissa on viime päivinä ollut hiljaista. Venäjällä ei uskota olevan todellista halua tehdä rauhaa, ellei se saa läpi kohtuuttomia vaatimuksiaan, jotka tekisivät Ukrainasta sen vasallivaltion.
Tilannetta kiristää entisestään Euroopan unionin tärkeimmän liittolaisen Yhdysvaltojen aiempaa aggressiivisempi linja.
Yhdysvalloilta on odotettu Venäjän vahvempaa painostamista, mutta Trump näyttää ymmärtävän Venäjää paremmin kuin Ukrainaa. Yhdysvaltojen sotilaallisella iskulla Iraniin voisi olla kahdenlaisia vaikutuksia Ukrainan tilanteeseen.
Isku heikentäisi Venäjän liittolaista Irania ja toisi säröjä Trumpin ja Venäjän johdon välille. Myös Venezuela on ollut Venäjän tukija. Toisaalta sotatoimet Iranissa voisivat suunnata Yhdysvaltojen huomion kokonaan pois Ukrainasta, mikä vahvistaisi Venäjän asemaa rauhanneuvotteluissa.
Viime päivinä on puhuttanut erityisesti Grönlannin tilanne. Trump on vaatinut kovasanaisesti Tanskan itsehallintoalueen Grönlannin liittämistä Yhdysvaltoihin vetoamalla kansalliseen turvallisuuteen. Motiivina lienevät myös Grönlannin mittavat luonnonvarat. Sotilaallinen toiminta ei ole poissuljettu.
Grönlannin pääministeri Jens-Frederik Nielsen on sanonut, että Grönlanti ei halua olla osa Yhdysvaltoja. Tanskan, Grönlannin ja Yhdysvaltojen edustajat tapasivat keskiviikkona, mutta tilanteeseen ei löytynyt ratkaisua. Trump pehmensi puheitaan tapaamisen jälkeen ja sanoi uskovansa, että maat löytävät sovun.
Liittolaismaan painostaminen on poikkeuksellista. Jos Yhdysvallat valloittaa Grönlannin sotilaallista voimaa käyttäen, on Nato tullut tiensä päähän ja Euroopan turvallisuusjärjestys menee uusiksi.
EU:n on tiivistettävä rivejään sekä vahvistettava turvallisuuttaan ja resilienssiään. Aikaa ei enää ole tuhlattavaksi.