Suostumus|Vuoden 2023 alusta lähtien raiskauksen määritelmä on perustunut laissa suostumukseen. KKO:n tuore ennakkopäätös ei ollut yksimielinen.
16.1. 17:43
Lue tiivistelmä
Korkein oikeus vapautti äänestyksen jälkeen perjantaina raiskauksesta syytetyn syytteestä.
Kyseessä oli ensimmäinen korkeimman oikeuden ennakkopäätös uudesta suostumusperusteisesta raiskauspykälästä.
Korkeimman oikeuden enemmistön mukaan miehen syyllisyydestä jäi varteenotettava epäily.
Korkein oikeus (KKO) antoi perjantaina ensimmäisen ennakkopäätöksensä uuden raiskauspykälän mukaisen suostumusperusteen soveltamisesta.
Korkein oikeus päätyi äänestyksen jälkeen vapauttamaan raiskauksesta syytetyn syytteestä. KKO linjasi ennakkopäätöksellään siitä, oliko sukupuoliyhteydelle suostumus.
Vuoden 2023 alusta lähtien raiskauksen määritelmä on perustunut laissa suostumukseen. Raiskaus on sukupuoliyhteys sellaisen henkilön kanssa, joka ei osallistu siihen vapaaehtoisesti.
Työntekijä oli tullut auttamaan arkiaskareissa naista, joka sairasti koronaa.
Syyte koski kotihoidon työntekijän toimintaa toukokuussa 2023. Syytteen mukaan mies oli sukupuoliyhteydessä naisasiakkaan kanssa.
Syyttäjän mukaan nainen ei osallistunut sukupuoliyhteyksiin vapaaehtoisesti, eikä hän ilmaissut suostumusta.
Kotihoidon työntekijä oli tullut auttamaan arkiaskareissa naista, joka sairasti tuolloin koronaa.
Syyttäjän mukaan mies alkoi hieroa ensin naisen hartioita ja jalkoja ja eteni siitä hieromaan intiimille alueelle vaatteiden päältä. Mies otti naisen housut pois ja työnsi sormensa tämän emättimeen.
Samalla mies kosketteli syytteen mukaan naisen paljaita rintoja ja laittoi naisen käden omalle sukupuolielimelleen. Mies työnsi syyttäjän mukaan peniksensä naisen emättimeen naisen kiellosta huolimatta.
Syytetty kiisti syytteen. Hänen mukaansa nainen osallistui seksuaaliseen kanssakäymiseen vapaaehtoisesti.
Kun mies hieroi naista, tämä siirsi miehen mukaan hänen kätensä rinnalleen. Nainen vaikutti miehen mukaan kertomastaan sairaudesta huolimatta hyväkuntoiselta.
Mies kysyi kertomansa mukaan tilanteen edessä useasti naiselta, harrastaisivatko he seksiä. Nainen vastasi hänen mukaansa myöntävästi.
Mies kävi tilanteen jälkeen naisen puolesta kaupassa, maksoi ostokset naisen antamalla pankkikortilla ja tunnusluvulla sekä palasi asunnolle.
Oikeudessa kuultujen todistajien mukaan nainen on seksuaalisesti kiinnostunut vain naisista, ei miehistä. Hän on todistajien mukaan myös aseksuaali. Aseksuaalit kokevat vain vähän tai eivät lainkaan seksuaalista vetovoimaa muita kohtaan.
Ensimmäisenä syytettä käsiteltiin Pirkanmaan käräjäoikeudessa. Se tuomitsi hänet vuoden 2023 lopussa raiskauksesta kahdeksi ja puoleksi vuodeksi vankeuteen.
Turun hovioikeus kuitenkin vapautti miehen syytteestä syksyllä 2024.
Asian käsittely eteni korkeimpaan oikeuteen, kun KKO myönsi syyttäjälle valitusluvan.
Eräs todistaja kertoi korkeimmassa oikeudessa, että nainen soitti hänelle tapahtumien jälkeen illalla ja kertoi, että hän oli mokannut uuden avustajansa kanssa ja harrastanut seksiä. Nainen ei puhunut yksityiskohdista eikä sanonut, tapahtuiko sukupuoliyhteys yhteisymmärryksessä.
Todistajan mukaan asianomistaja ei ollut koskaan ollut miesten kanssa eikä hänellä ollut yhden illan juttuja tai seksiä ensimmäisillä treffeillä.
Todistaja kertoi puhelussa asianomistajalle, ettei avustajan kuulunut tehdä niin ja kyseessä täytyi olla raiskaus. Nainen sanoi tällöin soittavansa toiselle kaverilleen.
Toiselle kaverille soitettuaan nainen soitti uudelleen todistajalle, itki puhelimessa ja kertoi ymmärtäneensä, mitä oli tapahtunut. Asianomistaja kielsi ensin kertomasta asiasta kenellekään. Kun todistaja kehotti naista menemään tutkimuksiin, hän päätti tehdä niin.
Toinen kaveri kertoi todistajana, että nainen sanoi hänelle puhelussa uuden avustajan alkaneen kosketella seksuaalissävytteisesti. Sen jälkeen nainen piti todistajan mukaan pienen tauon ja sanoi, että ”sitten meillä oli seksiä”.
Nainen oli toisen kaverin mukaan vastahakoinen puhumaan asiasta. Asianomistaja sanoi kuitenkin jossain vaiheessa, ettei hän ollut aluksi kieltänyt miestä mutta myöhemmässä vaiheessa hän sanoi ”ei”. Avustaja jatkoi kuulemma siitä huolimatta toimiaan.
Nainen kertoi tämän todistajan mukaan myös lamaantuneensa, eikä hän sen vuoksi osannut vastustaa. Nainen alkoi puhelun aikana itkeä, kun kaveri sanoi, että kyseessä oli raiskaus.
Toinen kavereista lähti asianomistajan kanssa lääkäriin. Kaverin mukaan nainen oli siellä selvästi shokissa ja itkuinen.
KKO:n presidentti ja oikeusneuvos olisivat tuominneet miehen raiskauksesta.
Lääkärinlausunnon mukaan naisessa ei todettu merkkejä vammoista. Se ei KKO:n mukaan tue eikä poissulje rikoksen mahdollisuutta.
Myöhemmän psykiatrian erikoislääkärin lausunnon mukaan epäillyn raiskauksen jälkeen naisen psyykkinen vointi heikkeni, ja se johtui todennäköisesti epäillyn raiskauspäivän tapahtumista.
Naisella oli ollut psyykkistä oireilua pitkään ennen epäiltyä raiskaustakin, mutta viimeisinä vuosina hänen tilanteensa oli ollut parempi kuin aiemmin.
Korkeimman oikeuden mukaan psyykkiset oireet eivät itsessään osoita rikoksen uhriksi joutumista. Tässä tapauksessa oireet ja todistajien kertomukset naisen voinnista tukivat KKO:n arvion mukaan syytettä vain vähän.
Korkeimman oikeuden mukaan on mahdollista, että naisen käsitykseen tapahtumista on vaikuttanut se, että todistajina kuullut henkilöt kertoivat puheluissa pitävänsä tapausta raiskauksena.
KKO arvioi, ettei naisen kertomusta yksinään voida pitää riittävänä näyttönä vapaaehtoisuuden puuttumisesta, kun ottaa huomioon kertomuksen syntytavan.
Muuta todistelua arvioidessaan korkein oikeus päätyi siihen, ettei naisen kertomuksen tueksi ole riittävästi näyttöä, jotta syytetty voitaisiin tuomita raiskauksesta. KKO:n mukaan miehen syyllisyydestä jäi varteenotettava epäily.
Korkein oikeus äänesti ratkaisustaan. Päätös syntyi täpärästi äänin 3-2.
Vähemmistöön jääneet KKO:n presidentti ja yksi oikeusneuvos olisivat tuominneet miehen raiskauksesta.
Heidän mielestään asianomistajan kertomus ja muu näyttö osoittavat, ettei nainen ilmaissut vapaaehtoisuuttaan.