Huoneellinen maahanmuuttajia etsii lähes hartaissa tunnelmissa työpaikkoja Vantaan työllisyyspalveluiden Työnhakuklubilla. Neuvojat auttavat työnhakijoita kirjoittamaan ansioluetteloita ja löytämään sopivia paikkoja.
Bangladeshilaisen Md. Nurul Hague Chowdhuryn kertomaan pystyy samaistumaan moni työtön tällä hetkellä. Hän on lähettänyt monen monta työhakemusta, mutta niihin ei vastata.
Chowdhury etsii harjoittelupaikkaa kiinteistöalalta ammattiopintojen jälkeen, mutta muutkin työpaikat kyllä kiinnostavat.
Kuusi vuotta sitten perheensä kanssa Suomen muuttanut Chowdhury kertoo työskennelleensä täällä siivoojana ja kokkina neljä vuotta ennen työttömäksi joutumista. Myös kokkina työskennellyt vaimo on kouluttautunut Suomessa varhaiskasvatuksen ohjaajaksi.
Chowdhury kertoo opiskelleensa suomea aiemmin kotoutumiskoulutuksessa. Hän pitää suomen osaamista tärkeänä, koska se helpottaa asiointia virastoissa, kaupoissa ja asiakkaiden kanssa.
Hallitus suunnittelee alentavansa jatkossa maahanmuuttajien sosiaaliturvaa kielitaidon perusteella.
Kahdeksankymppiä vähemmän tukea kuussa
Lakiehdotuksen mukaan työtön maahanmuuttaja voi saada joko kotoutumistukea tai yleistukea sen mukaan, kuinka kauan hän on asunut ja työskennellyt Suomessa. Yleistuki korvaa toukokuussa Kelan työttömille maksamat työmarkkinatuen ja peruspäivärahan.
Yleistukea saadakseen työnhakijan on pitänyt työskennellä ennen työttömyyttä 12 kuukauden ajan ja tienata vähintään 930 euroa kuussa.
Kotoutumistukea maksettaisiin maahanmuuttajalle, joka ei täytä työssäoloehtoa ja on asunut Suomessa alle kolme vuotta viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Tällaiselle maahanmuuttajille maksettava kotoutumistuki olisi noin 80 euroa kuukaudessa yleistukea alempi. Riittävällä suomen tai ruotsin kielen taidolla tuki palautuisi samalle tasolle muiden kanssa. Tätä kutsutaan kielilisäksi.
Avaa kuvien katselu
Shemsije Muzhaku teki keskittyneesti työhakemusta Vantaan Työnhakuklubilla, Live-säätiön työhönvalmentaja Mikael Hagman antoi neuvoja. Kuva: Mårten Lampén / Yle
Ehdot koskisivat vasta lain voimaantulon jälkeen Suomeen muuttaneita. Myös tilapäistä suojelua saavat ukrainalaiset on rajattu lain ulkopuolelle.
Uuden kotoutumistuen kielilisän ohella hallitus uudistaa muutenkin kotoutumista. Hallitus tavoittelee muutoksilla maahanmuuttajien nopeampaa työllistymistä ja integroitumista Suomeen. Kielitaidon ja työn katsotaan vahvistavan tulijoiden kotoutumista.
Kotoutumiskoulutus kestää nyt noin vuoden, enintään kaksi vuotta riippuen maahanmuuttajan lähtötasosta, esimerkiksi aiemmista opinnoista ja tuen tarpeesta. Koulutus pitää sisällään suomen ja ruotsin opiskelua, työelämään valmennusta ja työssä oppimista.
Asiantuntijat: Tehokas tuki alussa toimii sanktioita paremmin
Ylen haastattelemat kotoutumisen asiantuntijat näkevät hallituksen suunnitelmassa useita puutteita. He epäilevät, ettei esityksen tavoitteita saavuteta näillä keinoin.
Asiantuntijoiden mielestä tehokkaampi kotoutuminen syntyy kannustavasta tuesta, riittävistä resursseista ja yhteiskunnan vastaanottavuudesta – ei sosiaaliturvan leikkaamisesta.
1. Tuen alentaminen ei ole tehokas kannustin
Kotoutumistuen alentaminen ei ole tehokas tai oikeudenmukainen keino edistää maahanmuuttajien kotoutumista. Kannustavat ja tukevat palvelut, kuten laadukas kielikoulutus ja ohjaus, ovat huomattavasti tehokkaampia kuin rangaistukseen perustuva malli.
– Meillä on paljon kokemusta Vantaalla siitä, että tehokas tuki alussa, tukiverkosto, kielikoulutus ja muut ohjauspalvelut, ne ovat niitä, jotka oikeasti auttavat eteenpäin, Vantaan kaupungin kansainvälisten asiakkaiden palvelupäällikkö Suvi Lindén kertoo.
Vantaan asukkaista noin kolmannes on vieraskielisiä, ja maahanmuuttajien määrän odotetaan kasvavan myös jatkossa.
Avaa kuvien katselu
Jatkossa kunnat maksaisivat kotoutumisen peruspalvelujen valtionosuuksista. Samasta rahapotista menevät myös perusopetus ja varhaiskasvatus. Suvi Lindénin mukaan kunnat joutuvat miettimään tarkasti, mikä osuus rahoista laitetaan kotoutumiseen, ja mikä muuhun. Kuva: Mårten Lampén / Yle
2. Vaarantaa yhdenvertaisuuden, ei ole oikeudenmukainen
Tuen alentaminen kielitaidon perusteella luo eriarvoisuutta ja vastakkainasettelua maahanmuuttajien keskuudessa. Eri maahanmuuttajaryhmien asettaminen eriarvoiseen asemaan sen mukaan, mistä maasta he ovat kotoisin tai milloin he ovat Suomeen tulleet, ei ole reilua.
– En kannata tällaisen erillistuen säätämistä, koska se lisää vastakkainasettelua, eikä ole yhdenvertaisuuden kannalta ongelmaton. Tämän yleistuen tavoitteena oli yksinkertaistaa ja selkeyttää sosiaaliturvaa ja tämä esitys puolestaan vie sitä tavoitetta ihan toiseen suuntaan, kun säädetään erillinen linja asumis- ja kieliperusteisesti, Kuntaliiton maahanmuutto- ja kotoutumisasiantuntija Maija Lehtimaa sanoo.
Kotoutumistuen kielilisä
- Kotoutumistukea voi saada työtön maahanmuuttaja, joka ei täytä työssäoloehtoa ja on asunut Suomessa alle kolme vuotta kymmenen vuoden aikana.
- Riittävä suomen/ruotsin/saamen kielitaito (B1.1-taso) nostaa tuen yleistuen tasolle eli maahanmuuttaja saa kielilisän.
- Kielivaatimusta ei sovelleta vammaisuuden tai vastaavan syyn vuoksi.
- Kotoutumistuki on noin 80–100 euroa kuukaudessa alempi kuin yleistuki (700 € vs. 800 €).
- Lakimuutos koskee uusia maahanmuuttajia lain voimaantulon jälkeen (tavoite saada voimaan 1/2027).
- Kielilisä ei koske tilapäistä suojelua saavia ukrainalaisia eikä ennen lain voimaantuloa Suomeen muuttaneita.
3. Kielen oppiminen lyhyessä ajassa epärealistista
B1.1-tasoisen kielitaidon saavuttaminen vähintään kahdella kielitaidon osa-alueella ei ole kaikille maahanmuuttajille mahdollista. Kielitaidon osa-alueita ovat kuullun ja luetun ymmärtäminen, puhuminen ja kirjoittaminen.
Maahanmuuttajan tausta ja oppimiskyky vaikuttavat paljon uuden kielen oppimiseen. Kaikki eivät pysty saavuttamaan keskitasoa parissa vuodessa esimerkiksi oppimisvaikeuksien takia. Korkeasti koulutetut saavuttavat tason helpommin, mutta monet tarvitsevat pidemmän ajan ja lisäkoulutusta.
Tilastot osoittavat, että vain kolmannes kotoutumiskoulutuksen käyneistä saavuttaa nykyään laissa vaaditun suomen tai ruotsin kielen tason.
Kolmannes kotoutumiskoulutuksen päättäneistä saavuttaa laissa vaaditun kielitaidon B1.1. Korkeasti koulutetuista maahanmuuttajista yli 60 prosenttia saavutti vaaditun kielitaidon koulutuksen aikana. Pääkaupunkiseudulla luvut ovat korkeammat.
Kotouttamistyötä tekeviä järjestöjä edustavan Monihelin toiminnanjohtaja Julie Breton painottaa, että Suomea ei opita vain kursseilla, vaan maahanmuuttajat tarvitsevat harjoittelu- ja työpaikkoja, joissa kieltä voi käyttää.
Tämä vaatii työnantajilta halua palkata maahanmuuttajia.
4. Leikkaukset ja resurssipula vaikeuttavat kotoutumista
Hallituksen tekemät leikkaukset kotoutumisen rahoitukseen vaikeuttavat kuntien mahdollisuuksia järjestää riittäviä ja laadukkaita palveluita. Tukimuutos lisää myös byrokratiaa, mikä vie käsiä varsinaiselta asiakastyöltä. Työllisyysvirkailijoiden on arvioitava maahanmuuttajan kielitaitoa ja annettava lausuntoja.
Kotoutumislain muutoksilla haetaan yhteensä 45 miljoonan euron säästöjä valtion menoihin ensi vuonna. Kuntaliitto laskee, että hallitus on leikannut kotoutumisesta kaudellaan yhteensä jo 156 miljoonaa euroa.
Kunnat saivat kotoutumis- ja työllisyyspalvelut vastuulleen viime vuoden alussa.
– Vastuut lisääntyivät merkittävästi, mutta kotoutumisen rahoitusta on leikattu jatkuvasti. Se toki vaikuttaa mahdollisuuksiin järjestää kotoutumispalveluja ja sitä kautta edistää sitä kotoutumista ja työllistymistä, eli se voi heikentää näitä palveluja merkittävästi, Maija Lehtimaa toteaa.
Avaa kuvien katselu
Maija Lehtimaan mielestä kotoutumistuen kielilisä ei kohtele eri maahanmuuttajaryhmiä yhdenvertaisesti. Kuva: Maija Lehtimaan kuva-albumi
Kunnille tulee lainmuutoksen yhteydessä velvoite järjestää maahanmuuttajille kielikoulutusta riittävän kielitaidon saamiseksi kuuden kuukauden kuluessa työnhaun aloittamisesta.
Hallitus vaatii kotoutumiselta tuloksia. Kotoutumiskoulutuksen järjestäjälle annettava rahoitus muuttuu osin tulosperusteiseksi, ja kotoutumistuen kestoa lyhennetään.
Kotoutumistuen tason leikkaaminen kasvattaa osalla maahanmuuttajaperheistä perustoimeentulotuen tarvetta. Tämä lisää valtion menoja, eikä säästöä lopulta synny.
Kielilisän arvioidut työllisyysvaikutuksetkin ovat hyvin vaatimattomat, vain muutama sata henkilöä vuosittain. Esityksen lasketaan vahvistavan julkista taloutta 3,5 miljoonan eurolla vuodessa.
5. Vaikutukset iskevät erityisesti haavoittuviin ryhmiin
Kotoutumistuen alentaminen kohdistuu erityisesti niihin maahanmuuttajiin, joilla kielen oppiminen on hitaampaa. He ovat luku- ja kirjoitustaidottomia Suomeen saapuessaan tai heillä voi olla matalampi koulutustausta tai oppimisvaikeuksia.
Julie Breton huomauttaa, että heidän lisäkseen kielilisä voi iskeä myös hyvin odottamattomiin ryhmiin. Esimerkiksi Suomeen muuttanut IT-asiantuntija ei ole juuri tarvinnut suomea työssään, mutta työttömänä hänen pitäisi sitä osata.
Avaa kuvien katselu
Julie Breton tuli Ranskasta Erasmus-vaihtoon Suomeen yli 15 vuotta sitten, ja pääsi opiskelujen jälkeen harjoittelijaksi Moniheliin. Hän kuvailee päässeensä puhumaan suomea kannustavassa ilmapiirissä, virheet eivät haitanneet. Kuva: Toni Määttä / YleTäyttääkö lakiesitys perustuslain vaatimukset?
Kotoutumistuen kielilisä on yksi Orpon hallitusohjelmassa sovituista maahanmuuttoa koskevista kiristyksistä. Erityisesti perussuomalaiset on ajanut sosiaaliturvan leikkaamista tai etuuksien poistamista maahanmuuttajilta.
Lakihanke asettaa maahanmuuttajat taloudellisesti erilaiseen asemaan kielitaidon perusteella. Kyse on jo toisesta kerrasta, kun maahanmuuttajien kotoutumistuen alentamista yritetään.
Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana vastaava lakiesitys vedettiin pois eduskunnasta, koska siinä oli perustuslaillisia ongelmia yhdenvertaisuuden kanssa.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestmanin (kok.) mukaan perustuslaki kuitenkin mahdollistaisi työttömyysetuuden tason porrastamisen asumisen ja työnteon keston perusteella.
Vuonna 2016 kotoutumistuen alentamista perusteltiin halulla vähentää Suomen vetovoimaa pakolaiskriisin aikana, mutta myös valtiotalouden kantokyvyllä.
Avaa kuvien katselu
Sosionomiopiskelija Saku Kujala neuvoi Nagny Iyamua työpaikkojen etsinnässä Vantaan Työnhakuklubilla. Kuva: Mårten Lampén / Yle
Perustuslakivaliokunta joutuu nyt pohtimaan, onko työttömyysturvan eriyttäminen eri ihmisryhmille oikeasuhtainen keino tavoitteiden, eli paremman kotoutumisen ja työllistymisen, saavuttamiseksi.
Maahanmuuttajien kotouttamistuen alentaminen muodostaisi myös ennakkotapauksen, joka helpottaisi muita vastaavia hankkeita jatkossa.
Lakiehdotukset ovat parhaillaan lausuntokierroksella, ja ne tarkoitus antaa eduskunnalle huhtikuun puolessa välissä, jotta ne ehtisivät voimaan ensi vuoden alussa.