Metsien pienvedet ovat monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita elinympäristöjä. Niiden suojelu ei kuitenkaan aina toimi.
Avaa kuvien katselu
Veera Saari kuvattiin puron varrella Jämsässä lokakuussa 2023. Kuva: Jarkko Riikonen / YleJuttu tiivistettynä
- Uusi menetelmä auttaa löytämään metsistä kartoittamattomia, lain suojelemia lähteitä.
- Lähteitä jää usein metsätöiden alle, jos niitä ei ole merkitty karttoihin.
- Veera Saaren väitöstutkimuksen mukaan harva tunnettu lähde on enää luonnonmukainen.
Luonnontilaiset ja sen kaltaiset lähteet ja purot ovat lailla suojeltuja. Silti niitä jää metsänkäsittelyn jalkoihin erityisesti silloin, kun niiden olemassaoloa ei etukäteen tiedetä.
Filosofian maisteri (väit.) Veera Saari on kehittänyt Jyväskylän yliopiston väitöksessään menetelmän, jolla metsistä voi löytää entuudestaan kartoittamattomia lähteitä.
Menetelmä yhdistää avoimien paikkatietoaineistojen ja valtion metsien inventointien aineistoja. Tarkastelemalla maaston kosteusindeksejä ja ympäristön ravinteisuutta Saari löysi alueita, joissa voi olla pohjavesivaikutusta.
– Alueet käytiin maastossa systemaattisesti kartoittamassa. Löysin 12 kartoilta puuttuvaa lähdepaikkaa yhden kesän aikana. Menetelmä on siis tehokas, Saari kertoo.
Avaa kuvien katselu
Lähteikkö syntyy paikkaan, missä pohjavesi nousee maan pinnalle. Kuva: Timo Leponiemi / Yle
Menetelmä soveltuu esimerkiksi viranomaisille, jotka kartoittavat lähteitä ja pienvesiä työkseen. Myös metsähakkuiden suunnittelijat hyötyvät siitä.
Saari toivoo, että voisi jatkaa menetelmän kehittämistä vielä nykyistä toimivammaksi työkaluksi.
– Jos lähteet eivät ole kartoilla, metsäkonekuljettajan on vaikea tunnistaa niitä hakkuiden aikana.
Pienvesien tila paranisi suojelemalla kokonaisuuksia
Tutkimuksessa Saari kartoitti myös jo tiedossa olevien lähteiden tilaa. Monet niistä olivat huonossa kunnossa.
– Lähteiden kunto vaihtelee, mutta harvat ovat säilyneet luonnontilaisina.
Saaren mukaan pienvesien tilaa parantaisi eniten se, että lähteet kartoitettaisiin järjestelmällisesti koko maassa.
Avaa kuvien katselu
Ihmisen tekemät erilaiset rakenteet ovat muokanneet monen lähteen luonnontilaa. Kuva: Rami Moilanen / Yle
Lisäksi hän painottaa, että pienvesien suojelua pitäisi laajentaa koskemaan laajempia kokonaisuuksia. Tämä voisi vapauttaa luontoarvoiltaan vähempiarvoisia kohteita metsätalouskäyttöön.
Laajassa väitöstutkimuksessaan Saari selvitti myös, miten metsälakia valvovan viranomaisen muuttunut laintulkinta on vaikuttanut pienvesien suojeluun vuoden 2018 jälkeen. Metsälakia muutettiin vuonna 2014, ja Metsäkeskus laati sille uudet, aiempaa tiukemmat tulkintasuositukset.
– Tämän seurauksena yli 34 000 hehtaaria aiemmin suojeltuja kohteita putosi suojelun ulkopuolelle, Saari kertoo.
Saaren väitöskirja tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa perjantaina 16. tammikuuta 2026.
Videolla Saari arvioi Ylelle vuonna 2023 puronvarren suojelustatuksen katoamisen seurauksia: