Yle tavoitti viikko sitten valtamerestä pelastetun yksinsoutajan Jari Saarion Kapkaupungista, Etelä-Afrikasta. Soutaja aikoo palata kotiin lähipäivinä.

Avaa kuvien katselu
Valtamerisoutaja Jari Saario Kapkaupungissa, Etelä-Afrikassa 17. tammikuuta. Kuva: Jari Saario
- Yksinsoutaja Jari Saario on pelastettu valtamereltä ja hän on saapunut Kapkaupunkiin.
- Hän odotti pelastusta 36 tuntia kaatuneessa veneessään ja oli voimakkaasti alilämpöinen.
- Saario laihtui matkalla 20 kiloa ja toipuu nyt Etelä-Afrikassa muun muassa paleltumista.
- Saario pitää hengissä selviytymistä hyvänä suorituksena, vaikka soutumatka jäi kesken.
Videoyhteyteen tuhansien kilometrien päässä Etelä-Afrikassa ilmestyvä Jari Saario on muuttunut mies.
Marraskuussa soutumatkalle lähtenyt Saario on jo ehtinyt ajaa mediasta tutuksi tulleen partansa.
Mies kokee olevansa valtamerestä pelastumisensa jälkeen kuin eri ihminen itsekin.
– Koen, että elän nyt toista elämääni, hän toteaa.
Saario kertoo kuitenkin olleensa syntymästään asti merellä, rannikon ihminen kun on. Hän on tehnyt kahta vuorotyötä, fyysistä työtä muun muassa palomiehenä.
– Olen valmistautunut koko elämäni tämän tyylisiin seikkailuihin, hän kertoo.
Se, mihin hän ei omasta mielestään ehkä henkisesti kuitenkaan pystynyt valmistautumaan oli, että soutu voi olla niin vaarallista kuin se oli.
– Nyt on ihan hyvät fiilikset. Odotan, että pääsen kotiin.
Palovammoja muistuttavat paleltumat ovat hoidossa
Yksinsoutaja Jari Saario saapui Kapkaupunkiin perjantain ja lauantain välisenä yönä. Lauantaina hän ehti käydä jo lääkärissä näyttämässä jalkojensa paleltumia.
– Mieli ja kroppa alkavat palautua, Saario kokee.
Miehen paino on pudonnut parikymmentä kiloa. Voimaa on vielä jäljellä, vaikka meripelastusvaihe vei välillä voimat.

Avaa kuvien katselu
Jari Saarion soutumatka kulki maailman haastavimpien merialueiden kautta. Kartta näyttää alueen, jossa hän joutui merihätään ja välimatkan vertailun Euroopan kartalla. Kuva: Ruuti Kotkanoja / Yle, Mapcreator, OpenStreetMapSoutumatkan vaikeimpia hetkiä oli useampia
– Lähdössä se Kap Hornin merialue oli ihan painajaismainen, mies kertaa.
Seuraava tiukka tilanne tuli, kun Saario törmäsi veneellään jäävuoreen.
Pelastuksen kolmenkymmenen kuuden tunnin odotus märkänä ja hypotermisenä kyljellään olevassa, vedellä täyttyneessä veneessä oli kuitenkin kokemuksena ihan omaa luokkaansa.
Oli seitsemän metriä korkea aallokko ja viisitoista metriä sekunnissa tuulta. Oli myös jättimäinen määrä onnea, Saario kertaa.
– Se oli ehkä vain se yksi yritys, mitä pystyin enää yrittämään. Kun tulin laivaan, verenpaine oli 70/50 ja syke oli 125. Siinä olen ollut jo hyvin hypoterminen.
– Kun tuollaisiin seikkailuihin lähtee, on pakko valmistaa itsensä henkisesti siihen, että tästä ei tulla selviytymään.
Missään vaiheessa ei voi joutua paniikkiin.
Laivan miehistöstä tuli kuin perheenjäseniä
Saarion pelasti merihädästä lopulta Cymona Eagle -niminen kauppalaiva. Laivan miehistö oli filippiiniläisiä ja he olivat hyvin vieraanvaraisia.
– Heille oli kunnia-asia saada pelastaa minut, Saario kertoo.
Laivasta pois lähteminen oli Saariolle vaikea hetki. Osa miehistöstä jopa itki.
Saario uskoo kuitenkin olevansa ensimmäinen ihminen, joka pystyy todistamaan soutaneensa Kap Hornin alueen ja selvinneen sieltä myrskyssä.
– Mielestäni hyvä suoritus sinänsä, vaikka se jäi puoleen väliin. Olen kuitenkin hengissä.
Isot tarinat voivat joskus muuttua, mies summaa.