Tunnettu huonekalukauppa on muuttanut nimensä. Kielitieteilijä kertoo oman arvionsa suomalaisyritysten nimenvaihdoksista.
Nimenmuutoksen tavoitteena on vahvistaa Veken tunnettuutta koko Suomessa, yritys kertoo. Susanna Ranua Veke
Huonekalu- ja sisustuskaupan yritys Veke kertoo uudistavansa virallisen nimensä.
Veken Kaluste Oy on jatkossa Veke Home Oy, yritys kertoo tiedotteessaan.
Sen mukaan nimenmuutos on jatkoa brändin uudistukselle, jonka tavoitteena on vahvistaa Veken tunnettuutta koko Suomessa. Samalla nimi haluttiin vakiinnuttaa taipumattomaan muotoon, joka palvelee paremmin brändiviestintää.
Kielitieteilijä Janne Saarikivi naurahtaa uuden nimen kuullessaan.
– Olen miettinyt paljon juuri tämän home-sanan käyttöä yritysten nimissä. Monet firmat käyttävät sitä, mutta miksi? Mielikuva tässäkin saattaa olla se, että he myyvät homeisia kalusteita.
Saarikivi kertoo ymmärtävänsä, mitä nimenmuutoksella tavoitellaan.
– Ei haluta kuulostaa rustiikkiselta, vaan dynaamiselta ja kansainväliseltä. Voidaan kuitenkin kysyä, kannattaako home-nimi, jos ei ole kansainvälistä toimintaa. Mietityttää, että miksi meillä on sellainen kielellinen kulttuuri, että valitaan englanninkielinen sana, jonka ajatellaan viestivän jotain kauhean hienoa.
Veke perusteli nimenmuutoksen olevan jatkoa sille uudistukselle, jonka tavoitteena on vahvistaa tunnettuutta koko Suomessa. Saarikivi kummastelee perustelua.
– Onko kaluste-sana sitten Suomessa tuntematon? Voisi kuvitella, että tunnettuutta lisäisi jokin muu sana paremmin kuin home.
Kielitieteilijä Janne Saarikivi on miettinyt, miksi yritykset käyttävät nimessään niin paljon home-sanaa. Jani Laukkanen
Parempi vaihtoehto
Moni yritys on etenkin viime vuosina muuttanut nimeään kansainväliseen suuntaan. Saarikiven mukaan on selvää, että jokainen yritys luo oman brändinsä ja maksimoi tulonsa parhaansa mukaan.
– Moni firma kuitenkin hyötyisi siitä, että sen sijaan, että luodaan sliipattu ja kasvoton brändi englannin kielen avulla, luotaisiin mielenkiintoisella tavalla paikallinen brändi esimerkiksi murteiden avulla.
Tästä yksi esimerkki on Saarikiven mukaan Laitilan Wirvoitusjuomatehdas, joka käyttää vanhahtavaa suomea ja retrotyylisiä kuvia.
– Voisin kuvitella, että tuollainen brändityö olisi kannattavaa muillekin firmoille.
Saarikiven mukaan Suomessa on myös firmoja, jotka haluavat tuoda brändiin paikallisia vivahteita.
– Helsingissä sitä näkee vähemmän, mutta esimerkiksi Turussa ja Kuopiossa näkee paljon paikallisen murteen käyttöä.
Samaa yrittävät jotkut kansainvälisetkin yritykset Suomessa. Yksi esimerkki on Saarikiven mukaan Lidl.
– Myymälässä voi Helsingissä törmätä ”oli kliffaa treffaa” -mainokseen. Turussa tai Kuopiossa terveiset ovat eri murteella. Se, että kansainvälinen firma tekee tällaista brändityötä ja suomalaiset firmat päinvastaista, on vähän surkuhupaisaa.
Saarikivi huomauttaa, että yritysten kohdalla tilanne on toisenlainen kuin kansalaisia palvelevissa laitoksissa. Silti julkishallinnossakin tehdään nimimuutoksia, vaikka esimerkiksi virastoissa englanninkielinen nimi ei välttämättä toimi.
– Julkishallinnossakin on näitä Fun Action-päiviä ja Helsinki Education Weekejä. Ne ovat selkeästi kielilain vastaisia, toisin kuin yritysnimet, jotka voivat olla periaatteessa mitä vain.