Etelä-Karjalan hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Suna Kymäläinen kertoo tekevänsä pitkälti palkkiotonta talkootyötä.
Avaa kuvien katselu
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Suna Kymäläinen sanoo, että pesti ei onnistu niin sanottuna harrasteluna, vaan se vaatii paneutumista. Kuva: Ville Toijonen / Yle
- Hyvinvointialueiden hallitusten puheenjohtajien palkkioissa on jopa 88 000 euron eroja.
- Pienintä palkkiota saa Etelä-Karjalan hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Suna Kymäläinen, joka on myös SDP:n kansanedustaja.
- Kymäläisen mukaan liian matala palkkio on kestämätön ratkaisu, koska se rajaa, ketkä voivat hakea hallituksen puheenjohtajan tehtävään.
- Kymäläinen vaatii palkkioiden ja niiden välisten erojen tarkastelua uudelleen tasa-arvon vuoksi.
Yle kertoi torstaina, että hyvinvointialueiden hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajille maksettavien vuosipalkkioiden määrä vaihtelee suuresti eri alueilla.
Palkkioissa on jopa 88 000 euron ero.
Esimerkiksi Kanta-Hämeessä aluehallituksen puheenjohtaja saa vuodessa 91 644 euroa.
Pienimmän vuosipalkkion eli 3 480 euroa saa Etelä-Karjalan hyvinvointialueella aluehallituksen puheenjohtaja Suna Kymäläinen. Hän on myös SDP:n kansanedustaja.
Vertailun tulos ei yllättänyt
Suna Kymäläinen kertoo tiedostaneensa palkkionsa pienuuden jo aiemmin, eikä vertailun tulos tullut yllätyksenä.
Hän ei ole halunnut pyytää nykyistä suurempaa palkkiota, sillä Etelä-Karjalan hyvinvointialue kärsii kriittisestä taloustilanteesta. Hyvinvointialue päätyi äskettäin myös massairtisanomisiin.
– Teen aika paljon talkoilla töitä, Kymäläinen lisää.
Hänen mielestään nykyinen palkkio toimii kansanedustajalle tai eläkeläiselle, mutta uusia puheenjohtajia kohtaan tilanne on kestämätön.
– Monien on vaikea ottaa 50-prosenttista työtehtävää vastaan oman työnsä ohessa. Puheenjohtajuus ei saa jäädä vain harvojen mahdollisuudeksi.
Avaa kuvien katselu
Etelä-Karjalan hyvinvointialue joutui irtisanomaan yli 300 vakituista työntekijää. Lisäksi 140 määräaikaista työsuhdetta ei jatketa. Kuva: Antro Valo / YleVaativa pesti
Suna Kymäläinen kertoo, että hallituksen puheenjohtajan tehtävä teettää päivittäin runsaasti työtä. Siihen kuuluu esimerkiksi palkkojen ja kuittien hyväksymistä.
Lisäksi on kokouksia, kuten lautakuntien ja hyvinvointialueen puheenjohtajien yhteisiä kokouksia.
– Tämä ei ole niin sanottu harrasteleva pesti, vaan tämä vaatii paneutumista ja tekemistä.
Suna Kymäläisen tilanne on siinä mielessä erikoinen, että hän ei ole aluevaltuuston jäsen. Hän putosi ehdokaslistalta SDP:n virheen takia.
Palkkiot tarkasteltava uudelleen
Kymäläisen mukaan ei ole kohtuullista, että palkkioiden väliset erot ovat valtavan suuria. Omaa palkkiotaan hän ei pidä täysin kohtuullisena.
– En lähde sanomaan, mikä olisi kohtuullinen taso, mutta kyllä tässä pitäisi tehdä jonkunnäköistä tarkastelua ihan tasavertaisuuden vuoksi.
Avaa kuvien katselu
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen hallituksen kokouksissa on Suna Kymäläisen mukaan puoluerajat ylittävän yhteistyön kulttuuri. Kuva hyvinvointialueen valtuuston kokouksesta. Kuva: Tanja Hannus / Yle
Kymäläinen ei kadu ryhtymistään hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtajaksi. Hän lähtisi siihen uudelleenkin, vaikka pesti on ollut raskas.
Hän ei tiennyt, että hyvinvointialue joutuisi todella mittaviin yt-neuvotteluihin. Se on ollut henkisesti raskasta.
– Toisaalta tässä paljon on myös toiveikkuutta, että pääsemme kehittämään asioita, ja että rahoitustilanteen hulluus korjattaisiin tulevina vuosina. Se toisi enemmän mahdollisuuksia kehittää hyvinvointialuetta.