Suomessa hylätään vuosittain jopa tuhansia lasikuituveneitä, joista irtoaa lasinsiruja ja mikromuovia luontoon. Kukkiajärven asukkaat keräävät nyt hylyt rannoilta kierrätykseen.
Leena Ilmola näyttää, missä kunnossa hylätyt lasikuituveneet ovat. Video: Miikka Varila / YleJuttu tiivistettynä
- Pälkäneellä poistetaan hylättyjä lasikuituveneitä Kukkiajärven seudun rannoilta ympäristön suojelemiseksi.
- Veneistä voi irrota mikromuovia ja nanokokoisia lasinsiruja, jotka vahingoittavat vesiluontoa ja eläimiä.
- Asukkaita kannustetaan ilmoittamaan hylätyistä veneistä, jotta ne voidaan kerätä ja kierrättää.
- Kerätyt veneet murskataan komposiittijätteen kierrätyslaitoksella. Niistä saadaan sementin raaka-ainetta.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Pälkäneellä halutaan saada hylätyt lasikuituveneet pois Kukkiajärven seudun rannoilta.
Vanhat, hapertuvat veneenraadot jättävät luontoon mikromuovia ja lasinsirpaleita.
Kukkian luontokeskus aktivoi nyt Pälkäneellä Kukkiajärven seudun asukkaita ilmoittamaan maastoon hylätyistä lasikuituveneistä, jotta hylyt saadaan pois luonnosta kierrätykseen.
Luontokeskuksen aktiivi Leena Ilmola kertoo, miten idea EU-rahoitteiseen hankkeeseen syntyi vuosi sitten Kurkisuolle hylätystä soutuveneestä.
– Nojailimme tähän veneeseen. Sitten kun lähdimme kävelemään, kaikkien takapuoli kimalsi. Silloin tajusin sen, mitä tutkijat ovat raportoineet: siitä irtoaa lasinsiruja, jotka eivät häviä koskaan luonnosta.
Englantilaiset tutkijat julkaisivat viime vuonna tutkimuksen, jonka mukaan lasikuituveneistä irtoavat pienenpienet partikkelit saastuttavat rannikoita.
Etelä-Englannin purjehdussataman ostereista ja simpukoista löytyi suuria määriä mikropartikkeleita, jotka voivat johtaa jopa eläinten kuolemaan.
Avaa kuvien katselu
Leena Ilmolan mustan vaatteen hihassa kimaltaa kirkkaita lasikuitusäikeitä. Kuva: Miikka Varila / Yle
Ilmola oli havainnostaan kiukkuinen.
– Itketti lähinnä. Siis tämähän on Natura-alue, luonnonsuojelualue. Täällä on koskematon suoluonto. Ja sitten meillä on tällainen päästölähde, joka vaikuttaa vesiluontoon ja sen lisääntymiskykyyn.
Perimätiedon mukaan soutuvene on ollut maastossa jo vuosikymmeniä.
Tietoa vahvistaa veneen vierestä löytynyt ruostunut katiska, joka on uponnut jo syvälle suon mättääseen.
Tekoja, joita kuka tahansa voi tehdä
Kukkian luontokeskuksen tavoitteena on saada maastosta pois 30 hylättyä venettä.
Tavoite saattaa tuntua vaatimattomalta, sillä ympäristöministeriön selvityksen mukaan Suomessa poistuu vuosittain käytöstä jopa 10 000 lasikuituvenettä. Hylyistä arviolta vain muutama tuhat saadaan kerättyä pois ympäristöstä.
Avaa kuvien katselu
Leena Ilmola toivoo, että muutkin innostuisivat Kukkian seudun vapaaehtoisten esimerkistä. Kuva: Miikka Varila / Yle
Ilmolan mielestä tärkeintä on kuitenkin herättää paikalliset toimimaan.
– Ihmisille pitää antaa mahdollisuus tehdä luonnon eteen jotakin sellaista, mitä tavallinen ihminen pystyy tekemään ilman suurta tutkimustietoa tai asiantuntemusta.
Pälkäneellä asukkaita pyydetään ilmoittamaan hylyistä Suomen ympäristökeskuksen Rosgis-palveluun.
Kukkian luontokeskus selvittää hylyn tai maanomistajan tiedot, ja vapaaehtoiset kiinnittävät ilmoituksen veneeseen. Jos omistaja ei reagoi kolmen kuukauden aikana, kerätään hylyt maastosta pois lokakuun lopulla.
Avaa kuvien katselu
Kurkijärven rannoilla on kolme hylättyä soutuvenettä. Leena Ilmola muistuttaa, että hyvin hoidettu lasikuituvene ei ole ongelma luonnolle. Vene pitää suojata talveksi, ja korjata heti, jos siihen tulee vaurioita. Kuva: Miikka Varila / Yle
Ilmolan mukaan ilmoituksia vanhoista veneistä on tullut jo hyvin.
Osan ilmoituksista on tehnyt veneen omistajat itse. Näin he laskevat säästävänsä muutaman kympin, jonka Pirkanmaan jätehuolto veloittaa jätekeskukseen viedyistä lasikuituveneistä.
Kunnalliselle jätehuollollekin lasikuituveneet ovat ongelmallisia. Suurina määrinä lasikuitu voi rikkoa jätteenpolttolaitoksen tekniikkaa.
Siksi lasikuituveneet murskataan, ja murske syötetään pieninä määrinä muun energiaksi poltettavan jätteen sekaan.
Pälkäneeltä kerätyt hylyt viedään Kuusakoski oy:lle komposiittijätteen käsittelylaitokseen. Siellä veneistä tehdään sementin raaka-ainetta.