Viidennes suomalaisista olisi valmis lupaamaan virkamiehelle jonkinlaista vastapalvelusta ikävien seuraamuksen välttämiseksi tai saadakseen itselleen suotuisan päätöksen. Noin joka kymmenes voisi ajatella tarjoavansa rahaa tai lahjan jossakin tilanteessa.
Selvä enemmistö suomalaisista ei kuitenkaan hyväksy missään tilanteessa Suomessa eikä ulkomailla sitä, että tarjoaisi virkamiehelle rahaa, lahjaa tai vastapalvelusta selviytyäkseen hankalasta tilanteesta.
Tiedot käyvät ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiö Kaksin teettämästä tuoreesta kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten asenteita korruptioon. Lahjonta on yksi korruption muoto.
Lahjuksen antaja tarjoaa tai antaa lahjottavalle jonkin edun saadakseen tämän suosimaan itseään. Etuus voi olla muutakin rahaa, esimerkiksi vastapalvelus tai lahja. Lahjuksen antaminen ja ottaminen on rikos lähes missä päin maailmaa tahansa, myös Suomessa.
Viidennes nuorista olisi valmis tarjoamaan rahaa virkamiehelle
Suomalaiset törmäävät harvoin korruptioon omassa arjessaan, ja lahjontaa tuleekin yleensä tietoon varsin vähän. Esimerkiksi ulkomailla suomalaiset ovat kuitenkin saattaneet törmätä pienimuotoiseen lahjontaan.
Suomalaisten näkemykset lahjonnasta ovat muuttuneet vuodesta 2019 tiukemmiksi. Niiden osuus, jotka eivät hyväksy lahjontaa missään olosuhteissa on lisääntynyt kymmenellä prosenttiyksiköllä.
Tuloksista käy ilmi, että etenkin nykyiset 18–30-vuotiaat nuoret suhtautuvat
lahjontaan nuivemmin kuin vastaavan ikäiset kuusi vuotta sitten.
18–30-vuotiaat ovat kuitenkin vielä nykyisinkin keskivertoa alttiimpia hyväksymään viranhaltijan voitelun ainakin jossakin tilanteissa. Nuorista viidennes näkee, että rahan tarjoaminen viranomaiselle on hyväksyttävää ainakin joskus, mikäli tavoitteena on välttää ikävä seuraamus tai saada suostumus. Ikääntyneistä, yli 70-vuotiaista näin ajattelee vain viisi prosenttia.
Kyselyvastaajan sukupuoli ei ollut yhteydessä näkemyksiin lahjuksen tarjoamisen suotavuudesta, toisin kuin vuoden 2019 kyselyssä. Silloin miehistä naisia selvästi useampi oli hyväksymässä ”pakkotilanteessa” tai ”ahdingossa” lahjuksen tarjoamisen. Nykyisin eroa sukupuolten välillä ei käytännössä ole.
Koulutustaso on jossain määrin yhteydessä näkemyksiin. Mitä enemmän koulutusta, sitä useammin tuomitaan lahjuksen tarjoaminen. Akateemisen tutkinnon suorittaneista lähes yhdeksän kymmenestä tuomitsee rahan tarjoamisen hankalassa tilanteessa, kun korkeintaan ammattitutkinnon suorittaneista näin ajattelee kaksi kolmesta.
Lahjukset ovat kunnissa työskentelevien silmissä hieman hyväksyttävämpiä kuin muiden
Myös puoluekanta heijastuu näkemyksiin viranomaisen voitelun hyväksyttävyydestä.
Enemmistö kaikkien puolueiden kannattajista tuomitsee kaikissa olosuhteissa rahan, lahjan tai vastapalveluksen tarjoamisen viranomaiselle. Kuitenkin perussuomalaisten tukijoista jonkin verran keskimäärää suurempi osa on valmis ymmärtämään yrityksen voidella viranomaista ainakin jossakin tilanteissa.
Keskimäärää enemmän asiaa paheksuvia mielipiteitä ilmenee
kokoomuksen, SDP:n ja keskustan kannattajien keskuudessa.
Mielenkiintoinen yksityiskohta tuloksissa on, se, että kunnan palveluksessa olevat työntekijät suhtautuvat selvästi keskimäärää ymmärtävämmin vastapalveluksen tarjoamiseen virkamiehelle jonkin edun tai palveluksen saamiseksi. Vastapalveluksen tekeminen tarkoittaa usein lahjonnan kaltaista toimintaa.