Komiat-yhtye koostuu laulaja Aleksi Yli-Sissalasta, kitaristi-laulaja Samuel Järvisestä, harmonikansoittaja Antero Lindenistä, rumpali Eero Nummelasta ja basisti Juho Eskolasta.
Jokaisen jäsenen tausta on erilainen, mutta yhdessä he muodostavat yhtyeen, jonka musiikkia he itse kuvaavat “suoraviivaiseksi haitarihumpaksi hyvällä fiiliksellä”.
– Meidän musiikki ja keikat ovat oiva tapa irtautua hetkeksi arjen pyörteestä. Sä voit vaan hengittää, olla läsnä ja nauttia hetkestä, Eskola kuvailee.
Nyt bändi tähtää tanssilavoilta kohti Suomen suurimman musiikkishow’n voittoa.
Avaa kuvien katselu
Komiat kilpailee UMK:ssa kappaleellaan ”Lululai”. Kuva: Miska Voinoff / YleTanssilavoilta valtavirtaan
Komiat syntyi 2010-luvun keskitienoilla ideasta perustaa haitarivetoinen tanssimusiikkiyhtye, joka tekisi perinteistä iskelmää ilman turhaa kikkailua. Vuonna 2016 sovittiin ensimmäiset soitettavat lainabiisit, ja heinäkuussa 2017 bändi soitti ensimmäisen keikkansa.
Nopea nousu alkoi 2018, kun Komiat voitti tanssiorkestereiden SM-kilpailun Tangomarkkinoilla. Se toi näkyvyyttä, lisää keikkoja ja yhteistyön säveltäjä Esa Niemisen kanssa.
Ensimmäinen albumi, Komiat, julkaistiin vuonna 2020. Koronapandemian aikana bändi keskittyi oman musiikin tekemiseen, pitämään yhteyttä faneihin somen avulla ja kun keikkailu taas avautui, tahti kiihtyi.
Vuosina 2022–2024 syntyivät hittikappaleet Pakka sekaisin, Soittajat soittaa ja Minähän vien. Vuonna 2025 julkaistun Kaihosielu-albumin isoin hitti oli albumin nimeä kantava kappale Kaihosielu, joka on striimannut platinaa, viihtynyt radioiden soittolistoilla yli puoli vuotta ja ollut parhaimmillaan Suomen neljänneksi eniten soitettu kappale.
Avaa kuvien katselu
”Lavatanssit on kaikkia varten, kaiken ikäisille, ja sinne on tervetullut kuka vain. Siellä on tilaa, ja me halutaan rohkaista ihmisiä tulemaan, Aleksi kertoo.” Kuva: Nelli Kenttä / Yle
Yhtye on onnistunut valtavirtaistamaan perinteistä suomalaista lavatanssikulttuuria. He kertovat tavoitteekseen tuoda lavatanssit nykypäivään, sillä ne on bändin mukaan koettu jopa pelottavana paikkana niille, jotka eivät ole tottuneita tanssimaan.
– Moni ajattelee, että lavatansseihin ei voi mennä, jos ei osaa tanssia, Aleksi kuvailee.
Heidän tavoitteenaan on ollut murtaa tätä mielikuvaa.
– Lavatanssit on kaikkia varten, kaiken ikäisille, ja sinne on tervetullut kuka vain. Siellä on tilaa, ja me halutaan rohkaista ihmisiä tulemaan, Aleksi kertoo.
Nostamalla lavatanssit sometrendiksi Komiat nousi valtavirtaan, keikkoja myytiin loppuun ja bändiä pyydettiin yhä isommille lavoille.
Viime vuosien suurin merkkipaalu oli esiintyminen Katri Helenan stadionkonsertissa kesällä 2025.
– Vaikka siihen ladattiin tosi isot odotukset me mentiin sinne varmoina omasta jutusta. Siitä jäi iso kunnioitus Katri Helenaa ja suomalaista iskelmäperinnettä kohtaan, Aleksi sanoo.
Vuonna 2025 Komiat noteerattiin myös neljällä Emma-ehdokkuudella ja palkittiin Kullervo Linna -palkinnolla.
Avaa kuvien katselu
Komiat korostaa, että heidän vahvuutensa on yhteisöllisyys niin bändin sisällä kuin yleisön kanssa. Kuva: Nelli Kenttä / YleYhteisöllisyys on Komioiden ydintä
Antero Linden
Haitaristi Antero on kotoisin Hankasalmelta ja aloitti musisoinnin jo viisivuotiaana. Nykyisin Liedossa asuva Antero on bändin “kansanmies”: hyväntuulinen, helposti lähestyttävä ja tyylitaitoinen soittaja.
Juho Eskola
Yläneeltä kotoisin, tarttui yläasteella bassoon ja päätyi soittamaan iskelmää useissa eri kokoonpanoissa. Vuonna 2016 hän oli mukana Komioiden ensimmäisissä treeneissä. Juhon vastuulla on paljon näkymätöntä bändityötä: järjestelyt, someideat ja taustaduunit, jotka pitävät kokonaisuuden kasassa.
Samuel Järvinen
Eurajoelta kotoisin oleva kitaristi Samuel asui nuoruusvuodet Yläneellä ja kävi samaa koulua Juhon kanssa. Hän aloitti tanssimusiikin soittamisen jo ala-asteella. Klassisen kitaransoiton opiskelun myötä hän tasapainottelee klassisen ja tanssimusiikin välillä.
Aleksi Yli-Sissala
Laulaja Aleksi varttui Alajärvellä ja aloitti esiintymisen jo pienenä. Hän opiskeli luokanopettajaksi, mutta musiikki pysyi koko ajan rinnalla. Aleksin tie Komioihin kulki musalinjan, useiden bändiprojektien ja lopulta Eeron puhelun kautta.
Eero Nummela
Mynämäeltä kotoisin oleva Rumpali Eero aloitti soittamisen viisivuotiaana, kun pappa päätti hankkia hänelle rumpusetin. Myöhemmin Eero opiskeli sekä konservatoriossa että yliopistossa, mutta musiikki vei lopulta voiton. Hän on bändin moottori: kekseliäs, määrätietoinen ja idearikas soittaja, jonka aloitteesta Komiat alun perin perustettiin.
Bändin sisäinen dynamiikka on muovautunut vuosien ja satojen keikkojen aikana.
– Me vietämme vuoden aikana yli 200 päivää yhdessä. Siinä syntyy roolit ihan luonnostaan: yksi pyörittää somea, yksi vastaa käytännön asioista, yksi hoitaa kirjanpitoa. Jokainen vastaa omasta tontistaan, ja se tekee tästä toimivan, Juho kuvailee.
Komiat korostaa, että heidän vahvuutensa on nimenomaan yhteisöllisyys niin bändin sisällä kuin yleisön kanssa.
Yleisön ikähaitari ulottuu vauvasta vaariin, eikä “tyypillistä fania” ole olemassa.
– Meidän musiikki on kokonaisvaltaista ja samaistuttavaa. Moni löytää niistä oman tarttumapintansa, Aleksi kuvailee.
Katso Komiat-yhtyeen haastattelu artistijulkistustilaisuudestaLululai tuo lavatanssit maailmalle
Komioiden UMK-kappale Lululai syntyi tuottaja Sampo Haapaniemen ja Joni Rahkolan ideariihestä, jossa mietittiin, miltä bändin musiikki näyttää ja tuntuu lavalla.
– Me puhutaan Sampon kanssa paljon visuaalisista mielikuvista. Kun kuulen uuden idean, mä näen heti, miltä se näyttää yleisön edessä. Tää biisi on sitä jatkumoa, Eero kertoo.
Lululai-kappaleen nimi on tarkoituksella avoin.
– Se voi olla henkilön nimi, tunne tai abstrakti koukku. Jokainen saa päättää itse. Tärkeintä on, että se jää mieleen ja tuntuu hyvältä laulaa. Se on viisuperinnettä parhaimmillaan, Aleksi painottaa.
Musiikkivideossa ja lavashow’ssa korostuvat soittamisen ilo, yhteisöllisyys ja suomalaisen lavatanssin estetiikka.
– Halutaan tuoda lavatanssi-illan idylli sellaiseen muotoon, että se aukeaa myös ulkomailla. Moni klisee, joita Suomessa on vältelty, voikin olla kansainväliselle yleisölle juuri se kiinnostavin juttu, Aleksi sanoo.
Entäpä jos UMK-voitto napsahtaisi?
– No sitten viedään humppaa Eurooppaan! Me viedään sinne just se sama, mikä toimii Suomessa: energia, yhteisöllisyys ja hyvä meininki, Aleksi virnistää.