Tampereella kehitetyn empatiataulun oli tarkoitus edistää yhdenvertaista pääsyä palveluihin. Taulukko herätti kuitenkin niin kiivasta keskustelua, että se vedettiin viime hetkellä pois valtuuston päätöksenteosta.
Tampereen kaupunginvaltuuston oli tarkoitus käsitellä asiaa maanantaina, mutta pormestari Ilmari Nurminen (sd.) päätti siirtää empatiataulun jatkovalmisteluun.
– Tätä on syytä vielä jatkovalmistella niin, että tavoite pysyy kirkkaana mielessä. Paperia tarkennetaan ja sanamuotoja muutetaan, Nurminen kertoo Ylelle.
Kritiikkiä on saanut positiivinen erityiskohtelu, jonka tarpeita empatiataulun on tarkoitus auttaa tunnistamaan.
Avaa kuvien katselu
Tältä näyttää paljon puhutun Tampereen empatiataulun ensimmäinen sivu. Kuva: Tampereen kaupunki / Tampereen kaupungin hyvinvointisuunnitelma 2026–2029
Taulukko on jaoteltu sen mukaan, kuinka todennäköisesti positiivista erityiskohtelua tarvitaan. Mukana on esimerkiksi ihmisen alkuperä, asuinalue, ikä, kansalaisuus, koulutus ja työllisyystilanne.
Pormestari Nurmisen mukaan taulukosta on tehty julkisuudessa erilaisia tulkintoja, mutta kyse on kaupungin henkilöstön toiveesta tehdystä työkalusta.
Taulukon avulla kaupungin henkilöstö voi tunnistaa ihmisiä, jotka tarvitsevat tukea palveluiden pariin pääsemiseen.
Taulukko oli liitteenä kaupungin hyvinvointisuunnitelmassa, jonka tekeminen ja toteuttaminen on kaupungin lakisääteinen tehtävä.
Purra: ”Täysin kaistapäistä”
Vilkas keskustelu Tampereen empatiataulusta alkoi, kun perussuomalaisten valtuutettu Joakim Vigelius kritisoi mallia viestipalvelu X:ssä sunnuntaina.
Vigeliuksen mielestä positiivinen erityiskohtelu olisi syrjintää. Valtuustossa Vigelius kutsui positiivista erityiskohtelua positiiviseksi syrjinnäksi.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on todennut, että termi ”positiivinen syrjintä” on harhaanjohtava.
Mitä on positiivinen erityiskohtelu?
- Positiivinen erityiskohtelu tarkoittaa erilaista kohtelua, jonka tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen tai syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen.
- Toimenpiteet tähtäävät yleensä tietyn ryhmän, kuten lasten, vammaisten, ikääntyneiden tai maahanmuuttajien aseman ja olosuhteiden parantamiseen.
- Yhdenvertaisuuslain mukaan sellainen oikeasuhtainen erilainen kohtelu, jonka tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen, ei ole syrjintää.
- Positiivinen erityiskohtelu on eri asia kuin suosinta, jossa on kyse etuoikeuksien antamisesta toisia syrjivällä tavalla.
- Positiivisen erityiskohtelun tulee olla sen tavoitteeseen nähden oikeasuhtaista ja suunnitelmallista.
- Positiivisten erityistoimien tulee olla väliaikaisia, ja se on mitoitettava tarkoin kestoltaan ja laajuudeltaan. Tämä tarkoittaa sitä, että erityiskohteluista pitää luopua, kun tilanne on korjaantunut.
Lähteet: Yhdenvertaisuusvaltuutettu, Tieteen termipankki
Kritiikkiin ovat yhtyneet monet perussuomalaiset myös Tampereen ulkopuolelta.
Vigeliuksen päivityksen ovat jakaneet esimerkiksi sisäministeri Mari Rantanen (ps.) ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.).
– Paitsi että täysin kaistapäistä ja jopa nykypäivän standardein poikkeuksellisen sakeaa woketusta, myös todennäköisesti ohjaa lain rikkomisen suuntaan, Purra kommentoi X:ssä.
Positiivisesta erityiskohtelusta säädetään yhdenvertaisuuslaissa.
Valtuustossa kiivasta keskustelua
Taulukko puhutti myös maanantain valtuustossa, vaikka se oli poistettu päätöksenteosta.
Perussuomalaisten valtuutettujen mielestä taulukko syrjisi enemmistöön kuuluvia ihmisryhmiä palveluiden saamisessa, kun esimerkiksi paperittomat ja maahanmuuttajat saisivat erityiskohtelua.
– Empatiaa ei näy valkoiselle lihaksikkaalle heteromiehelle, sanoi valtuutettu Marika Puolimatka (ps.).
Avaa kuvien katselu
Kaupunginvaltuutettu Joakim Vigelius (ps.) kritisoi sitä, että empatiataulukko mainitaan yhä hyvinvointisuunnitelmassa, vaikka se poistettiin liitteistä. Arkistokuva. Kuva: Silja Viitala / Yle
Muiden ryhmien valtuutetut torppasivat perussuomalaisten kritiikin.
Esimerkiksi SDP:n Jukka Gustafsson korotti ääntään ja kutsui perussuomalaisten puheita ”bullshitiksi”.
– Lopettakaa tuollainen ihmisten tietoinen harhauttaminen. Jäljet nimittäin pelottavat.
Vihreiden Perttu Jussilan mielestä lakisääteinen asiakirja altistettiin ”tahalliselle väärinymmärtämiselle ja performatiiviselle typeryydelle”.
Apulaispormestari Anne-Mari Jussila (kok.) harmitteli sitä, että keskustelu hyvinvointisuunnitelmasta keskittyi vastakkainasetteluun ja empatiatauluun. Hänen mukaansa taulukkoa on valmisteltu pitkään ja mukana on ollut myös eri sidosryhmiä.
Perussuomalaisia kohtaan esitettyyn kritiikkiin vastannut Vigelius korosti, että positiivinen erityiskohtelun on oltava oikeasuhtaista, eikä se ole rajoittamatonta.
Keskustelu hyvinvointisuunnitelmasta venyi lähes kolmetuntiseksi.
Perussuomalaiset esitti sekä hyvinvointisuunnitelman palauttamista valmisteluun että sen hylkäämistä. Molemmat ehdotukset hylättiin valtuustossa äänin 61–6.
Perussuomalaisista Puolimatka, Vigelius ja Juho Hirvelä jättivät hyvinvointisuunnitelman hyväksymisestä eriävän mielipiteen.
Pormestari: Kyse ei ole ohituskaistasta
Pormestari Ilmari Nurminen ihmettelee empatiataulusta noussutta keskustelua.
– Tässä pyrittiin ehkä tarkoituksenmukaisestikin hämmentämään ihmisiä. Kyse ei ole siitä, että tässä pääsisi palveluihin tai jonoon nopeammin tai ohitse muiden, Nurminen sanoo.
Hänen mukaansa positiivisessa erityiskohtelussa on kyse työkaluista, jolla varmistetaan palveluiden saavutettavuus kaikille.
Nurminen mainitsee esimerkkeinä kirjaston kotiinkuljetukset sekä ilmaiset uimahallivuorot ja kuljetukset ikäihmisille.
Nurmisen mukaan taulukko pohjautuu THL:n mittareihin.
Apulaispormestari Jussila kertoi valtuustossa, että taustalla ovat myös yhdenvertaisuuslaissa mainitut syrjintäperusteet.
Nurminen kertoo käyneensä asiaa läpi virkakunnan valmistelijoiden kanssa.
— Lähdemme jatkojalostamaan ja konkretisoimaan taulukkoa siihen suuntaan, että kaikilla ihmisillä on yhdenvertaiset palvelut. Meidän pitää tunnistaa, että kaikki eivät pääse samoihin palveluihin.
Kun empatiataulukkoa on jalostettu, asia menee lautakuntien käsittelyyn.