Ajanmittaus|Myös Kuussa kello käyvät eri tahdissa kuin Maassa. Sen voi laskea Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian avulla.
Lue tiivistelmä
Planeetta Marsin pinnalla aika kulkee noin 477 mikrosekuntia nopeammin kuin Maassa yhden Maan vuorokauden aikana.
Kuussa kellot käyvät myös eri tahtia kuin maapallolla. Nasa ja Euroopan avaruusjärjestö Esa kehittävät jo Kuuhun aikastandardia, kuin omaa aikavyöhykettä.
Eri taivaankappeleilla ja eri paikoilla kaikilla on omat aikansa. Erojen syitä selittää fyysikko Albert Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria.
Tarkka tieto aikojen eroista helpottaisi viestintää avaruuslennoilla, kun ja jos ne suuntautuvat kauas.
Kello tikittää planeetta Marsin pinnalla nopeammin kuin Maassa.
Ero on noin 477 mikrosekuntia eli sekunnin miljoonasosaa yhden maapallon vuorokauden aikana.
Marsin ja Maan aikojen ero on suurempi kuin Kuun ja Maan aikojen mitatut erot.
Tällaiset erot voivat joskus asettaa ongelmia avaruuslennoille. Kun aikojen eroja tunnetaan yhä enemmän, tieto voi auttaa tahdistamaan aikaa koko aurinkokunnassa.
Jo toissa vuonna kaksi fyysikkoa laski, että Kuussa kello käy keskimäärin 56 mikrosekuntia eli miljoonasosaa nopeammin kuin Maassa.
Selvityksen tekivät fyysikot Neil Ashby ja Bijunath Patla, jotka työskentelevät Yhdysvaltain mittatekniikan keskuksessa (NIST).
Sittemmin he ovat laskeneet, paljonko Marsin aika eroaa Maan ajasta. Laskelmia esittelee tiedelehti The Astronomical Journal.
Fyysikot valitsivat ensiksi Marsista tason, jonka aikaa verrataan Maan merenpinnan tasoon.
Tutkijat ottivat laskelmissaan huomioon Marsin painovoiman, sen kiertoradan muodon, Auringon painovoiman sekä Maan ja Kuun painovoiman vaikutukset Marsiin. Ne kaikki vaikuttavat myös aikaan.
Marsin kiertorata Auringon ympäri on enemmän munan muotoinen kuin Maan, koska Maan ja Kuun gravitaatiovoimat ovat vääristäneet rataa.
AIKojen eroja eri paikoissa selitti ensi kertaa fyysikko Albert Einstein.
Hän osoitti yleisessä suhteellisuusteoriassaan vuonna 1916, että vahvassa painovoimassa kellot käyvät hitaammin kuin heikossa painovoimassa.
Siksi vuorilla asuvat ihmiset ikääntyvät sekunnin murto-osia nopeammin kuin ne, jotka asuvat merenpinnan tasolla. Aika kuluu nopeammin korkealla, koska siellä Maan painovoima on pienempi.
Lisäksi kiertolaisten, kuten myös Maan ja Kuun, aika riippuu kiertonopeudesta. Mitä nopeampi on kiertonopeus, sitä hitaammin aika kuluu taivaankappaleella.
Painovoiman ja kiertonopeuksien vaihtelut yhdessä aiheuttavat sen, että aurinkokuntien eri kappaleiden aika tikittää eri tahtia.
Ajan tahdistamisella aurinkokunnassa on ennen pitkää merkitystä. Ihmisen läsnäolo ja myös laitteiden määrä aurinkokuntamme eri kolkissa lisääntyvät.
Tarkat kellot auttaisivat astronauttien liikkeitä ja viestimistä Maan kanssa, kertoo verkkosivu Live Science.
Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan kuuohjelma Artemis esimerkiksi etenee. Ohjelmaan on 2030-luvulta alkaen merkitty kymmenisen lentoa.
Ohjelman SLS-raketin ensilento kohti Kuuta eli Artemis II voi toteutua jo helmikuussa 2026.
Astronauttien on kyettävä Kuussa koordinoimaan videopuheluita, tiedonjakoa ja navigointia kollegoidensa ja Maan kanssa.
”Tässä ei ole kyse vain ajan kertomisesta – kyse on navigoinnista, viestinnästä ja turvallisuudesta”, sanoo Missourin yliopiston tähtitieteilijä Sergei Kopeikin Live Sciencessa.
Ennen pitkää ihminen ehkä käy muuallakin aurinkokunnassa.
Aurinkokunnan ajanlaskun avuksi tuli kiinalaisten tutkijoiden ohjelmisto, kertoo Live Science. Se ottaa huomioon suhteellisuusteorian vaikutuksen Kuun omaan aikaan.
Nasa kehittää myös omaa tapaa mitata aikaa Kuussa. Tavoite on liittää tämä koordinoitu Kuun aika (LTC) maapallon koordinoituun yleisaikaan (UTC) jo vuoden 2026 lopulla.
Myös Euroopan avaruusjärjestö Esa virittelee omaa kuuaikaa. Kuun aika on lopulta tahdistettava maiden välillä.
”Jos epäonnistumme, vaarana on ’aikavyöhykkeiden sota’ avaruudessa”, Kopeikin sanoo Live Sciencessa.