Volvon sähköautostrategian seuraava askel on EX60. Kuten luku kertoo, kyseessä on suunnilleen XC60:n kokoinen sähkökatumaasturi. Sen ilmeisiä kilpailijoita ovat Audi Q6 E-tron, BMW iX3, Mercedes-Benz GLC, Porsche Macan ja Tesla Model Y.

EX60 ei suoraan korvaa XC60-mallia, jonka lataushybridiversiot jäävät tuotantoon toistaiseksi, sillä kysyntää riittää edelleen. Volvo on säätänyt aiempaa pelkästään sähköautoihin keskittyvää strategiaansa ja kehittää seuraavan sukupolven lataushybridejä, jotka toimivat pääasiassa EREV-tyyppisellä sarjahybridiperiaatteella, jossa polttomoottori on mukana lähinnä lataamassa akkua.

EX60:llä on pituutta 4,803 metriä, eli se on 95 mm pidempi kuin XC60. Akselivälissä (2,970 m) eroa on 105 mm. Leveys on käytännössä sama (1,899 m), ja korkeutta (1,635 m) on 16 mm vähemmän. Painoa säästävistä tekniikoista huolimatta ilmoitetut omamassat ovat sähköautoille tyypillisen korkeita, versiosta riippuen 2 190–2 405 kg.

”Rakastan uuden automallin esittelyä, mutta tämä on tavanomaista merkittävämpi tapaus, sillä EX60:ssä on kokonaan uusi pelkästään sähköautoille suunniteltu perusrakenne. Projektin alussa pyysin suunnittelijoita unohtamaan kaiken, mihin liittyy polttomoottori”, sanoo Volvon tuotekehitysjohtaja Anders Bell.

Perusrakenne on saanut tunnuksen SPA3. Siinä on yhtäläisyyksiä 90-sarjassa ja Polestar 3:ssä käytetyn SPA2:n kanssa kuten keskitetty elektroniikka-arkkitehtuuri ja yhteinen sähkötekniikka. Korirakenteessa suurin ero on mega casting- eli jättivalutekniikalla valmistettu alumiininen takapohja, jossa yhdellä osalla saadaan korvattua satakunta aiemmin hitsaamalla toisiinsa liitettyä osaa. Painoa säästyy 70 kg. Tesla on käyttänyt tätä tekniikkaa jo pidempään.

Toinen iso ero SPA2-perusrakenteeseen on esimerkiksi Bydistä ja uudesta BMW iX3:sta tuttu akkujen cell-to-body-tekniikka, jossa akkukennot eivät ole erillisissä moduuleissa vaan liitetty suoraan akkukoteloon, ja akku muodostaa käytännössä korin pohjalevyn. Tekniikka säästää tilaa ja vähän myös painoa.

EX60:n päämarkkina on Eurooppa, vaikka onkin suunniteltu Ruotsissa globaaliksi tuotteeksi ja se myös valmistetaan Göteborgissa perinteisellä Torslandan tehtaalla. Myynti myös USA:ssa alkaa jo keväällä, mutta Kiinan markkinat saavat vielä odottaa. Volvon strategian mukaan autot valmistetaan mahdollisimman lähellä myyntipaikkaa, mutta jättivalut on tehtävä paikan päällä, joten valmistuksen laajentaminen esimerkiksi USA:han Charlestonin-tehtaalle vaatisi kohtalaisen investoinnin.

Ohjaamo on puhdaslinjainen ja lähes painikevapaa kokonaisuus. 15-tuumainen näyttö on kääntynyt vaakasuuntaiseksi. Lasinnostimille on jälleen neljä erillistä katkaisinta ovessa, kiitos siitä.

Takana istutaan väljästi. Reunapaikoille saa integroidut istuinkorokkeet lapsimatkustajille 330 euron lisähintaan, joskaan ei vaikeammin puhdistettavan villakangasverhoilun yhteydessä. Lasikatto on vakiovaruste. Himmennys sisältyy Ultra-versioon, mutta Plus-versiossa siitä pitää maksaa 1 200 euroa.

Mallisto pyritään pitämään melko yksinkertaisena. Kolmen voimalinjan ja kahden varustetason yhdistelmänä hinnastossa on alkuvaiheessa kuusi riviä. Siihen liittyy pian Cross Country -versio sekä myöhemmin malliston edullisimmaksi vaihtoehdoksi takavetoisen version Core-varustetaso.

Versioiden nimissä Volvo on ottanut käyttöön numerotunnukset. EX60 P6 on takavetoinen perusmalli, jonka hinta on Plus-versiona 62 700 euroa. Tällöin moottoriteho on 275 kW ja vääntömomentti 480 Nm. Akun nettoenergiasisältö on 80 kWh, ja wltp-toimintamatkaksi ilmoitetaan 620 km.

Pitkällä aikavälillä suosituimmaksi versioksi oletetaan nousevan nelivetoisen EX60 P10 AWD Plus -version, joka maksaa 65 900 €. Sen kriittiset arvot ovat 375 kW, 710 Nm, 91 kWh ja 660 km.

Kun kaivataan suurinta mahdollista tehoa ja toimintamatkaa, täytyy odottaa helmikuuhun 2027, sillä 72 200 euron hintaisen P12 AWD Performance Plus -version tuotanto aloitetaan vasta tämän vuoden lopulla. Siinä on peräti 112 kWh:n akku ja 810 kilometrin toimintamatka. Tehoa on 500 kW ja vääntöä 790 Nm, joten kiihdytys 0–100 km/h onnistuu 3,9 sekunnissa, kun P6:lle ja P10:lle ilmoitetaan sinänsä aivan riittävät 5,9 ja 4,6 sekuntia.

Sähkötekniikan jännite on uusien 90-sarjalaisten tavoin 800 volttia, minkä ansiosta pikalatausteho on korkea: takavetoisen pienemmälle akulle 350 ja nelivetoisille 370 kilowattia. Kymmenessä minuutissa saadaan optimiolosuhteissa 340 kilometriä toimintamatkaa, ja 10–80 % -lataus vie 19 minuuttia. Anders Bellin mukaan latausaikaa ei kuitenkaan ole minimoitu akkukennojen kestävyyden kustannuksella, vaan on pysytty turvallisella puolella. Latausnopeuden pitäisi pysyä hyvänä myös kylmissä olosuhteissa.

Toisaalta vetomassatkin ovat asialliset, sillä takavetoisella voi vetää 2 000-kiloista ja nelivetoisilla 2 400-kiloista perävaunua.

EX60:n elektroniikka-arkkitehtuuri vastaa EX/ES90-malleja, mutta nyt ohjelmistojen luvataan olevan paljon vakaampia ja virheettömämpiä kuin EX90:n tapauksessa. ”EX90 oli ensimmäinen ohjelmistopohjainen Volvo-malli, ja siinä oli omat haasteensa. EX60 tulee olemaan paljon vakaampi tuote heti alussa”, vakuuttaa Volvo Carsin kaupallinen johtaja Erik Severinson.

Nykyajan malliin myös tekoäly on vahvasti mukana autossa, ja EX60 on ensimmäinen Volvo, jossa on Googlen Gemini AI -tekoälyavustaja. Se saa jatkossa tietoa myös auton kameroilta ja muilta antureilta, joten autolta voi esimerkiksi kysyä vieraassa kaupungissa: ”Saako tähän pysäköidä?”, ja auto antaa (toivon mukaan oikean) vastauksen kadun alussa kuvaamansa liikennemerkin ja muun tiedon perusteella.

Tämänhetkisen Plus-lähtömallin perusvarustus on kattava sisältäen esimerkiksi kolmialueilmastoinnin, etuistuinten ja ohjauspyörän sähkösäädöt, takaistuinlämmityksen, panoraamalasikaton ja 22 kilowatin AC-laturin. Uusi turvavaruste on viime vuonna julkistettu moniadaptiivinen turvavyö, joka osaa sovittaa toimintansa entistä paremmin henkilön koon ja painon mukaan.

Isompien Volvojen tavoin paremman varustetason nimi on Ultra, joka tarjoaa 7 200 euron lisähinnan vastineeksi esimerkiksi 21-tuumaiset vanteet (Plus-versiossa 20 tuumaa), Bowers & Wilkins -audiojärjestelmän, himmennyksen lasikattoon, pikseliajovalot ajovalonpesureilla, 360-kamerat ja istuintuuletuksen.

Isommissa 90-sarjan malleissa Ultra-varustus sisältää myös ilmajousituksen, mutta EX60:een sitä ei saa lisävarusteenakaan. Sen sijaan samaan aikaan esitelty, mutta hieman myöhemmin myyntiin tuleva Cross Country -versio on ilmajousitettu. Maavara on perusasennossa 20 mm vakiota suurempi ja säätövara on siitä 20 mm molempiin suuntiin. Sen hinnat julkistetaan viikolla 12 eli maaliskuun puolivälissä.

Seikkailuhenkisessä Cross Country -versiossa on ilmajousitus ja perusasennossa 20 mm suurempi maavara.

Tulevan P6 Core -version markkinaosuus jäänee vaatimattomaksi, mutta se näyttää hyvältä hinnastossa.

Myös coupémaisempi EC60-versio olisi mahdollista toteuttaa melko helposti, mutta päätös sen suhteen tehdään vasta myöhemmin, jos markkinoilla ilmenee kysyntää.

Volvo lupaa EX60:n olevan turvallisempi kuin yksikään kilpailijansa, ja myös sen muut tekniset arvot, kuten suorituskyky, toimintamatka ja latausnopeus, ovat vähintään kilpailijoiden tasolla. Ensivaikutelma myös tilojen ja laatuvaikutelman osalta on hyvin lupaava, ja kun hinnatkin ovat kohdallaan, ennuste menestykselle on hyvä.

Tilauskirjat ovat auenneet tänään 21.1. Maahantuojan mukaan ensimmäiset EX60:t saadaan Suomeen näillä näkymin elokuussa ja asiakastoimitukset alkavat lokakuussa.

Tilaa Tekniikan Maailman uutiskirjeet

Tilaa TM-uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla autoalan, teknologian ja tieteen uutisista!