Suomalaiset matkailivat viime vuonna aiempaa vähemmän kotimaassa. Se heijastui kaikkien kansallis­puistojen kävijämääriin.

Pieni puronmutka, jossa vesi virtaa kivien yli ja ympärillä. Ruskeita syksyn lehtiä on pudonnut veden pinnalle ja kiville.

Avaa kuvien katselu

Salamajärven kansallispuisto on yksi Suomen 41 kansallispuistosta. Metsähallitus hoitaa niitä kaikkia. Arkistokuva. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

  • Salamajärven kansallispuiston kävijämäärä laski toista vuotta peräkkäin. Viime vuonna puistossa kävi 22 500 retkeilijää.
  • Paikallisen yrittäjän mukaan syitä ovat helteet, tulentekokiellot ja teiden heikentynyt talvikunnossapito.
  • Metsähallituksen mukaan kotimaan matkailu on vähentynyt, ja ihmiset etsivät nyt aiempaa monipuolisemmin uusia retkikohteita.

Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla sijaitsevan Salamajärven kansallispuiston kävijämäärä laski selvästi viime vuonna.

Vuonna 2025 Salamajärvellä retkeili 22 500 asiakasta, kun vuotta aiemmin heitä oli 24 500. Kävijöiden määrä laski toista vuotta peräkkäin.

Koirasalmen luontotuvan yrittäjä Maarit Kirvesmäki kertoo, että syinä ovat muun muassa lisääntyneet helleaallot ja kuivuus.

Maastopalovaroitusten aikaan kaikki Salamajärven kansallispuiston tulipaikat ovat käyttökiellossa.

– Olen ollut Koirasalmen yrittäjänä vuodesta 2014, eikä alkuvuosina ollut niin paljon maastopalovaroituksia kuin viime aikoina.

Salamajärven kansallispuiston reittiopasteita.

Ympärivuotisesti auki olevan Salamajärven kansallispuiston talviretkeilyä puolestaan haittaa se, että Metsähallitus huolehtii virallisesti enää Perhosta tulevan tien talvikunnossapidosta, jolloin Keski-Suomen kautta kulkevien kävijöiden määrä vähenee.

Kaikkien aikojen ennätys Salamajärvellä tehtiin koronavuonna 2020, jolloin noin 26 000 retkeilijää kulki Kinnulan, Kivijärven ja Perhon kuntien alueella sijaitsevassa kansallispuistossa.

Syksyiset pitkospuut kulkevat vehreän metsän halki, jossa lehdet ovat pudonneet maahan puiden ympärille.

Avaa kuvien katselu

Kaikkiaan Metsähallituksen Luontopalvelujen kohteisiin tehtiin viime vuonna 7,6 miljoonaa käyntiä, joista kansallispuistoihin noin 3,5 miljoonaa käyntiä. Kuvituskuva. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Kansallispuistojen kävijämäärä laski muuallakin.

Kotimaan vapaa-ajan matkailun väheneminen koko Suomessa heijastui kaikkiin kansallispuistoihin, kertoo luontopalvelujohtaja Henrik Jansson Metsähallituksesta. Myös kesäkuun kylmä sää ja heinäkuun helteet vaikuttivat retkikohteiden valintaan.

Metsähallituksen suosituimmat käyntikohteet 2025

  1. Pallas‑Yllästunturin kansallispuisto, käyntejä 586 800
  2. Urho Kekkosen kansallispuisto, käyntejä 424 900
  3. Aulangon luonnonsuojelualue, käyntejä 368 900
  4. Nuuksion kansallispuisto, käyntejä 298 700
  5. Kolin kansallispuisto, käyntejä 224 000
  6. Pyhä‑Luoston kansallispuisto, käyntejä 199 000
  7. Oulangan kansallispuisto, käyntejä 170 400
  8. Inarin retkeilyalue, käyntejä 165 800
  9. Sipoonkorven kansallispuisto, käyntejä 164 400
  10. Punkaharjun luonnonsuojelualue ja tutkimusmetsä, käyntejä 132 600

Kansallispuistot ovat suuria luonnonsuojelualueita, joiden tehtävänä on turvata luonnon monimuotoisuus sekä antaa ihmisille mahdollisuus nauttia ja rentoutua sekä oppia luonnosta.

Niiden hoidosta vastaa Metsähallitus.