Lahtelainen asunto-osakeyhtiö ja kiinteistöyhtiö ovat riitauttaneet kaukolämmön perusmaksun monen vuoden ajalta. Lahti Energian mukaan kanne on perusteeton.

Avaa kuvien katselu
Kiinteistönomistajien ja energiayhtiön välinen kiista koskee kaukolämmön perusmaksua. Kuva: Sini Ojanperä / Yle
- Kaksi kiinteistöyhtiötä vaatii oikeudessa Lahti Energialta korvauksia kaukolämmön yliveloituksesta.
- Kantajien mukaan perusmaksu on vuosien ajan perustunut todellista kulutusta suurempaan vesivirtaan.
- Lahti Energia kiistää vaatimukset. Yhtiön mukaan laskutus perustuu asiakkaan kanssa tehtyyn sopimukseen.
Kaksi kiinteistöyhtiötä vaatii oikeudessa Lahti Energialta korvauksia kaukolämmön yliveloituksesta. Kiinteistöyhtiö ja asunto-osakeyhtiö väittävät, että niiltä veloitetun perusmaksun perusteet ovat virheelliset. Asia ilmenee Päijät-Hämeen käräjäoikeuteen jätetyistä haastehakemuksista.
Kantajien mukaan perusmaksu on perustunut teoreettiseen vesivirtalukemaan. Kantajien teettämien selvitysten perusteella vesivirta on kuitenkin ollut oikeasti huomattavasti pienempi. Sen vuoksi perusmaksu on ollut paljon todellista käyttöä suurempi vuosina 2014–2023.
Kiinteistö Oy Nastolan Muurarintie 2 ja Asunto Oy Lahden Ränninmäki katsovat, että Lahti Energia on rikkonut lakia ja on velvollinen korvamaan tai palauttamaan veloittamansa ylihinnan. Kantajat katsovat, että kaukolämmön laskutuksen on lain mukaan perustuttava todettuun energiankulutukseen.
Asunto-osakeyhtiö vaatii Lahti Energialta noin 50 700 euron ja Kiinteistö Oy Nastolan Muurarintie noin 64 000 euron palautusta.
Kantajayhtiöiden edustajat eivät halua kommentoida asiaa Ylelle vedoten keskeneräisyyteen.
Lahti Energia vastaa: laskutus on perustunut sopimukseen
Lahti Energia ei katso olevansa korvausvelvollinen. Yhtiön käräjäoikeudelle toimittaman vastauksen mukaan säännökset edellyttävät, että vain asiakkaalle luovutettu lämpöenergia mitataan tarkasti. Asiakkaan käytettävissä olevan kaukolämmön kapasiteetin perusteella määräytyvä perusmaksu sen sijaan jää säännösten soveltamisalan ulkopuolelle, vastauksessa todetaan.
Lahti Energian mukaan laskutus on perustunut silloiseen sopimukseen ja siinä määriteltyyn vesivirtalukemaan, eikä luku ole teoreettinen.
– Olemme toimineet liittymissopimuksen mukaisesti. Siinä sovitaan liittymistehosta, joka on sitten tämän perusmaksun peruste. Liittymistehon tai vesivirran määrittää aina pääasiakas itse eli käytännössä LVI-suunnittelija, perustelee Lahti Energian toimitusjohtaja Jouni Haikarainen.

Avaa kuvien katselu
Kantajien mielestä Lahti Energia olisi voinut perustaa laskutuksen todellisiin lukemiin etäluettavien mittareiden avulla. Arkistokuva. Kuva: Petteri Juuti / Yle
Haikaraisen mukaan käytäntönä on ollut, että asiakkaat ovat voineet pyytää tilaustehon tarkistamista, jos esimerkiksi energiankulutus vähenee merkittävästi. Yhtiö vetoaa myös siihen, että kiinteistöyhtiöiden vaatimus on osin vanhentunut.
Kaukolämpölaskunsa riitauttaneiden yhtiöiden mielestä Lahti Energia olisi voinut halutessaan tarkistaa asiakkaidensa käyttöön perustuvat todelliset vesivirrat, kun Lahdessa siirryttiin etäluettavaan tuntikohtaiseen energian mittaamiseen vuosina 2011–2013.
Toimitusjohtaja Jouni Haikaraisen mukaan etäluentaan siirtymisen alettua tarkastusprosessi on ollut vielä työläs ja pitkä, eikä sitä voitu automatisoida vielä tuolloin. Automaattinen tarkastus aloitettiin vuoden 2024 alusta, kun laskentamenetelmät olivat kehittyneet riittävän hyviksi.
Molemmat riita-asiat käsitellään käräjäoikeudessa samassa istunnossa. Pääkäsittelyn on määrä olla Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa helmikuun alkupuolella.