Suomessakin rakastettu satuhahmo Muksis eli Tšeburaška on noussut Venäjällä sekä ennennäkemättömän suosion että viiltävän kritiikin kohteeksi.
Neuvostoliittolaisen lastenkirjailija Eduard Uspenskin luoma outo eläinhahmo vetää yleisöä katsomaan uutta lastenelokuvaa.
Vuoden alussa Venäjällä julkaistu Tšeburaška 2 -elokuva on kerännyt jo yli 60 miljoonaa euroa.
Sen uskotaan nousevan kaikkien aikojen venäläiseksi kassamagneetiksi ja ohittavan kolme vuotta sitten ilmestyneen ensimmäisen Tšeburaška-elokuvan tuoton.
Toisaalta Muksista kohtaan on kuultu murska-arvostelua.
Satuhahmoa ovat kritisoineet presidentti Vladimir Putinin ”aivoiksi” kutsuttu äärikansallismielinen mielipidevaikuttaja Aleksandr Dugin sekä Venäjän duuman edustajat.
Avaa kuvien katselu
Neuvostoaikaisessa naistenpäivän kortissa kuvataan Muksis yhdessä krokotiili Genan kanssa. Kuva: Alamy /All Over PressLastenlaulun krokotiili Genan ystävä
Muksis esiintyi ensi kerran Uspenskin lastenkirjassa Krokotiili Gena ja hänen ystävänsä, joka ilmestyi vuonna 1965.
Haitaria soittavan krokotiili Genan isokorvainen ystävä nousi parivaljakosta tehtyjen vanhojen animaatioelokuvien ansiosta huippusuosituksi Neuvostoliitossa sekä osin myös kansainvälisesti.
Tropiikista lähetetystä appelsiinilaatikosta ilmestynyt Muksis on lapsenomainen, hyväsydäminen ja ystävyyttä hakeva optimisti.
Hahmon avulla kirjailija esitti myös verhottua kritiikkiä neuvostojärjestelmän byrokratiaa ja muita ongelmia kohtaan.
Alla olevalla videolla Uspenski kertoo, miten päätyi lastenkirjailijaksi.
Suomessa Uspenskin luomat hahmot tunnetaan myös lastenlauluista Muksis ja Minä soitan harmonikkaa.
Dugin: Neuvostoliiton ja nyky-Venäjän tuho
Radikaaleja ajatuksia viljelevä Dugin syyttää Muksista Neuvostoliiton hajoamisesta.
– Tšeburaškan ilmestyminen osuu yksiin porvarillisten arvojen ja lapsentasoiseen ajatteluun johtaneen muutoksen kanssa, Dugin sanoi sanomalehti Komsomolskaja Pravdan haastattelussa.
– Siksi Neuvostoliitto romahti, ja Tšeburaška sai sen aikaan, hän jatkaa.
Avaa kuvien katselu
Äärikansallismielinen mielipidevaikuttaja Aleksandr Dugin puhui Moskovan keskustassa vuonna 2014 järjestetyssä mielenosoituksessa, jossa tuettiin Itä-Ukrainan venäläismielistä kansanosaa. Kuva: Zurab Dzhavakhadze / TASS / AOP
Filosofi näkee Muksiksessa saatanallisia piirteitä. Hän pelkää, että satuhahmo vie myös nyky-Venäjän turmioon.
– Tšeburaškaan tiivistyy kaikki se mielenvikaisuus, jota vastaan olen taistellut koko elämäni.
– Jos me jatkamme tätä kaikkea Tšeburaškaan liittyvää sairaalloista toimintaa, Jumala kiroaa meidät varmasti, Dugin manaa.
Venäjä on hyökkäyssodan aikana leimannut järjestelmällisesti Ukrainan johtoa ”saatanalliseksi”. Maa on myös kieltänyt ”kansainvälisen satanistien liikkeen” äärijärjestönä.
Satanismiväitteillä Venäjän propaganda pyrkii oikeuttamaan hyökkäystään Ukrainassa.
Dugin taas tunnetaan imperialistisista kommenteistaan koskien Ukrainaa ja muita Venäjän naapurimaita.
Hän on yksi nyky-Venäjän tunnetuimmista ja kiistanalaisimmista filosofeista, jonka Venäjän erityistä roolia koskevien ajatusten katsotaan myös vaikuttaneen Putinin ulkopoliittiseen ajatteluun.
Duginin vaikutusvaltaa Kremlin päätöksentekoon on myös kyseenalaistettu.
Duuman edustaja: Turmelee lapsia
Myös Venäjän duuma on yhtynyt verkkomedia Meduzan mukaan kritiikkiin.
Duuman kulttuurivaliokunnan viimeviikkoisessa kokouksessa ruodittiin valtiontukea saanutta Tšeburaška-elokuvaa.
Duuman edustaja Dmitri Pevtsov syytti Tšeburaškaa lasten turmelemisesta. Hän väitti, että vain rahan vuoksi tehty elokuva kärsii moraalin ja roolimallien puutteesta.
Edustaja Ivan Musatov puolestaan vihjasi, että valtion rahoitusta saavien venäläisten lastenelokuvien tekijät ovat nykyään osa viidettä kolonnaa, joka pyrkii horjuttamaan yhteiskuntaa. Siksi Musatovin mukaan heidät ”tulisi jotenkin suodattaa”.
Tšeburaška-elokuvien ohjaaja Dmitri Djatšenko ei ole tiettävästi ilmaissut julkisesti kantaansa Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa.
Avaa kuvien katselu
Poliisi otti kiinni Tšeburaškaksi pukeutuneen ihmisen Moskovassa vappuna 2021 pidetyssä mielenosoituksessa. Kuva: Mihail Siergiejevicz / AOPOlympiajoukkueen ja hyökkäyssodan maskotti
Vaikka Muksista on kritisoitu Venäjällä, niin sitä on myös viime vuosina käytetty laajasti virallisissa yhteyksissä.
Muksis on esiintynyt monien maassa järjestettyjen festivaalien ja tapahtumien keulakuvana.
Ruskeaturkkinen satuhahmo oli esimerkiksi vuonna 2024 järjestetyn Maailman nuorisofestivaalin tunnus.
Aiemmin se oli moneen otteeseen Venäjän olympiajoukkueen virallinen maskotti.
Avaa kuvien katselu
Moskovalaisessa matkamuistomyymälässä myytiin kesällä 2023 paitoja, joissa kuvattiin venäläissotilaaksi pukeutunutta Muksista. Kuva: Maxim Shipenkov / EPA
Hahmoa on käytetty myös symbolina Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainassa. Esimerkiksi valtiollisen uutistoimisto Tassin jakamissa kuvissa Muksis-pehmoleluja on näkynyt hyökkäyssotaan osallistuneilla venäläissotilailla.