Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov antoi ymmärtää, ettei Putin allekirjoittaisi rauhansopimusta Zelenskyin kanssa.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov antoi haastattelun yhdysvaltalaismedialle. AOP
Venäjän mielestä Ukrainan presidentillä Volodymyr Zelenskyillä ei ole Ukrainan perustuslain mukaan toimivaltaa, eikä hän voisi näin ollen allekirjoittaa rauhansopimusta.
Näin sanoi sunnuntaina Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov NBC Newsin Meet the Press -ohjelman haastattelussa.
Lavrovin mukaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Zelenskyin tapaaminen vaatii vielä lisävalmisteluja.
– Kun saavutamme vaiheen, jossa asiakirjoja on allekirjoitettava, kaikkien on ymmärrettävä selvästi, että allekirjoittaja on laillinen. Ja Ukrainan perustuslain mukaan herra Zelenskyi ei ole tällä hetkellä sitä, Lavrov sanoi.
Venäjä on aiemminkin vaatinut Ukrainaan uusia vaaleja. Ukrainassa sotatilalaki estää kuitenkin uudet vaalit ennen sodan loppumista.
Lavrov otti myös kantaa Ukrainan mahdollisiin turvatakuisiin ja väitti, että Venäjä on esittänyt niitä useita kertoja.
Lavrov katsoo, että eurooppalaiset johtajat ”eivät halua rauhaa.”
– He sanovat: ”Emme voi sallia Ukrainan tappiota. Emme voi sallia Venäjän voittaa.” He puhuvat näillä termeillä: voitto, tappio ja niin edelleen, Lavrov sanoi.
Trumpin rooli
Lavrovin mukaan Putin ilmaisi Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpille Venäjän olevan valmis jatkamaan neuvotteluita Turkin Istanbulissa.
Lavrov sanoi Putinin kunnioittavan Trumpin keskittymistä Yhdysvaltojen kansalliseen etuun.
Lavrovin mukaan Trumpin ja Putinin käymät keskustelut Alaskassa ”eivät olleet salaisuuksia” ja molemmat johtajat ”haluavat rauhan Ukrainaan”.
Trump on itse ajanut Putinin ja Zelenskyin tapaamista. Uutistietojen mukaan tapaamista on kaavailtu Eurooppaan. Zelenskyi on kertonut olevansa valmis tapaamiseen, mutta Lavrovin mukaan kyse on ”pelistä”.
Trump sanoi torstaina, että Ukrainan rauhanprosessiin saadaan edistystä ”kahden viikon kuluessa.”
– Sen jälkeen meidän on ehkä valittava toinen taktiikka, Trump sanoi.
Venäjän propaganda
- Venäjän hallinto hyödyntää laajasti propagandaa tavoitteidensa edistämiseksi. Valtiollinen propaganda läpäisee koko venäläisen yhteiskunnan. Virallisen linjan kritisoinnista rangaistaan.
- Propagandan keinoja ovat negatiivinen uutisointi, faktojen valikointi ja kehystys, perättömät väitteet sekä trollaus. Synkimmillään propaganda on suoraa uhkailua esimerkiksi ydinaseiden käyttämisellä.
- Median toiminta Venäjällä on hyvin kontrolloitua. Propagandaa levittävät valtamediat ovat käytännössä Kremlin käskyvallassa. Länsimaisten medioiden käyttöä ja venäläisten liikkumista lännessä on rajoitettu voimakkaasti.
- Disinformaation ja misinformaation levittäminen kiihtyy sota-aikana. Ukrainan hyökk äyssodan aikana Venäjän pyrkimyksenä on oikeuttaa hyökkäystään sekä murentaa lännen tukea Ukrainalle kahtiajakoa tuottamalla. Ukraina on Venäjän narratiivissa on ”äärioikeiston johtama”, ”korruptoitunut” valtio.
- Venäjän propaganda Suomesta on lisääntynyt sen jälkeen, kun Suomi päätti hakea sotilasliitto Naton jäsenyyttä Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Tyypillisissä väitteissä luodaan kuvaa Suomesta ”fasistisena” ja ”Venäjä-vihamielisenä” valtiona. Levittämällä huolta sodan eskaloitumisen riskeistä Venäjä haluaa horjuttaa Suomen sitoutumista Ukrainan tukemiseen.
- Iltalehti uutisoi Venäjän propagandasta, koska ilmiö koskettaa läheisesti myös Suomea ja suomalaisia.
Lue lisää:
Asiantuntijat: Näin Venäjän propaganda leviää – ”Vain jäävuoren huippu”
Kremlkin otti kantaa hurjiin Suomi-väitteisiin – Tästä on todella kyse
Neljä suomalaismediaa kiellettiin Venäjällä
Venäjällä vainottu ”ulkomainen agentti” paljastaa: Tällaisia ihmisiä Putin pelkää