Lain mukaan kuntien pitää yhtiöittää sotekiinteistönsä. Kukaan ei tiedä, mitä se käytännössä tarkoittaa.
Avaa kuvien katselu
Etelä-Savon hyvinvointialueella ei ole käyttöä Enonkosken terveysasemalle. Kuva: Esa Huuhko / Yle
- Jopa puolet Suomen kunnista on laittomassa tilanteessa, koska ne eivät ole yhtiöittäneet sote-kiinteistöjään.
- Kunnat eivät uskalla yhtiöittää kiinteistöjä, koska ne eivät tiedä, mitä tiloja hyvinvointialueet aikovat vuokrata.
- Kuntaliiton mukaan laki on ongelmallinen, koska se olettaa kiinteistöille olevan markkinat, joita ei monin paikoin ole.
Kunnat ovat joutuneet hankalaan tilanteeseen sotekiinteistöjensä kanssa. Kuntalain mukaan kuntien pitää yhtiöittää hyvinvointialueiden käytössä olevat kiinteistöt, mutta osa kunnista ei tiedä, mitä kiinteistöjä yhtiöihin pitäisi viedä.
Kuntaliitosta kerrotaan, että jopa puolet kunnista saattaa rikkoa lakia, sillä kiinteistöjä ei ole yhtiöitetty kuntalain edellyttämällä tavalla tämän vuoden alusta.
– Kokonaistilanne on surkuhupaisa. Lainsäädännöllä on saatu aikaan tilanne, jossa Suomen julkinen sektori riitelee seinistä. Ei edes palveluista, vaan seinistä, sanoo Kuntaliiton kuntien toimitilojen kehittämispäällikkö Mikko Simpanen.
Koko maan sotekiinteistöjen keräämistä yhteen suureen kiinteistöyhtiöön selvitettiin, mutta hanke kariutui.
Lopputuloksena sorvattu laki määrää kunnat vuokranantajiksi ja hyvinvointialueet vuokralaisiksi. Se tarkoittaa, että hyvinvointialueilla on yli kolmesataa vuokranantajaa. Vuokrasopimuksia on noin kaksituhatta.
Kuntaliitto on aiemmin arvioinut, että ilman käyttöä saattaa jäädä jopa kolmannes sotekiinteistöistä. Pieksämäellä tyhjäksi jää 15 000 neliömetrin sotekeskus.
Kuvaus: Jaana Polamo / Yle, editointi: Niko Mannonen / YleSokkona yhtiöittämään
Keski-Suomen hyvinvointialue päätti palveluverkostaan viime joulukuun toisella viikolla. Päätöksen valitusaika päättyi vasta tämän vuoden puolella.
– Eihän sellaisessa tilanteessa voi kiinteistöjä yhtiöittää, kun ei tiedä, vuokraako niitä kukaan. Jos yhtiöitetään, eikä vuokraajaa ole, yhtiö on kohta konkurssissa, sanoo Toivakan kunnanjohtaja Touko Aalto.
Yhtiöittämisen peruslähtökohta on, että kaikki kuntien sotekiinteistöt ovat kilpailuilla markkinoilla, ja sellaiset kiinteistöt kunnan pitää yhtiöittää.
Kaikissa kunnissa ei ole markkinaa, jolla kilpailla. Uusia sotekiinteistöjä ei ole rakennettu, eikä vanhoista tai oikein muistakaan kiinteistöistä ole tehty kauppoja miesmuistiin. Tarjolla ei ole muita vuokralaisia kuin hyvinvointialue.
Tilannetta voi verrata liikennevaloihin: punaisiin pitää pysähtyä, mutta jos liikennevaloja ei ole, säännöllä ei ole merkitystä.
Yle selvitti terveysasemien lakkautuksia keväällä 2025.
Kuntaliiton Mikko Simpanen kertoo, että useat kunnat ovat jo tehneet päätöksen jättää yhtiöittäminen tekemättä, koska kiinteistömarkkinoita ei ole.
Toivakan kunnanjohtajan Touko Aallon mukaan kunnat odottavat lainsäätäjältä tarkempaa ohjeistusta, jonka nojalla ne voisivat toimia kaikki samalla tavoin.
– Meillä on säännöt, joita jokainen tulkitsee omaan tapaansa. Erotuomaria ei ole, vaan kukin tekee niin kuin parhaaksi näkee. Tilanne on absurdi, Aalto sanoo.
Aika parantaa
Samaan aikaan keskustelun seuraava vaihe odottaa jo. Hyvinvointialueet ovat nyt päättäneet, missä palvelut ovat, mutta tulevaisuudessa ne tekevät uusia päätöksiä samasta asiasta.
– Useimmilla hyvinvointialueilla tulee jo parin vuoden kuluttua eteen seuraava palveluverkkopäätös. Se karsii kunnilta sotekiinteistöjä, mutta samalla käynnistää uudisrakentamisen paikkoihin, joissa palveluita katsotaan tarvittavan, sanoo Kuntaliiton Simpanen.
Nyt tehtävät päätökset ovat ensimmäisiä uudessa vuokranantajien ja vuokralaisten maailmassa. Simpanen sanoo, että siitä pitäisi edetä kohti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä.
Kunnat päättävät kaavoituksella, mitä asioita milläkin sen alueella tehdään ja mitä minnekin voi rakentaa. Vaikka hyvinvointialue näkisi tarpeen palvelulle ja haluaisi rakentaa uuden kohteen, se ei voi sitä ilman kaavoitusta tehdä.
– Jokainen kunta varmasti kaavoittaa terveysaseman, neuvolan tai hammashoitolan. Tämä on mutuilua, mutta päihdekuntoutujien asuntola hyvälle tontille hyvien liikenneyhteyksien äärelle ei ehkä olekaan yhtä selvä juttu, Simpanen sanoo.