Ilmastonmuutoksen ympäristövaikutukset – muuttuvat säät tai luonnon monimuotoisuuden katoaminen – ovat laajalti tunnustettuja. Mutta ymmärrämmekö todella, kuinka paljon nousevat lämpötilat rasittavat ihmisten terveyttä?
EU:n rahoittaman eurooppalaisten tutkijoiden verkoston, Climate-Health Clusterin, jäsenet eivät ole tätä mieltä. Heidän tehtävänään on mitata näitä terveysriskejä ja kehittää strategioita ihmisten suojelemiseksi planeetan lämpenemiseltä.
Tätä varten he luovat toimintatapoja, joilla voitaisiin suojella haavoittuvaisia ihmisiä äärimmäisten helleaaltojen aikana, sekä tarjoavat suosituksia, jotka voivat parantaa terveydenhuoltojärjestelmien reagointia ilmastonmuutoksen aiheuttamiin kehittyviin uhkiin.
Merkittävä osa heidän työstään on löytää tehokkaita keinoja näistä riskeistä viestimiseen. Barcelonassa Institute for Global Health -instituutissa työskentelevän professori Cathryn Tonnen mukaan monet ihmiset suhtautuvat edelleen välinpitämättömästi maailmanlaajuiseen ilmastokriisiin.
– Sellaiset käsitteet kuin nettonollapäästöt, nouseva merenpinta tai sulavat jäätiköt voivat tuntua etäisiltä ja abstrakteilta. Jotta näistä asioista tulisi helpommin ymmärrettäviä ja kiireellisinä pidettyjä, meidän on korostettava niiden merkitystä terveydelle, kertoo Tonne, joka johtaa viisivuotista, syyskuuhun 2027 asti jatkuvaa EU:n rahoittamaa CATALYSE-tutkimushanketta.
– Ilmastonmuutos aiheuttaa vakavia terveysvaikutuksia, mutta emme ole olleet kovin tehokkaita näiden tai ilmastotoimien terveyshyötyjen selittämisessä kansalaisille.
CATALYSE on yksi kuudesta EU:n rahoittamasta ilmastoa ja terveyttä koskevasta tutkimushankkeesta. Se kokoaa yhteen tutkijoita kymmenestä EU-maasta sekä Sveitsistä ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Yksi tutkimusryhmän tutkimista osa-alueista on se, miten ilmastonmuutoksen vaikutuksista viestitään suurelle yleisölle.
Tonne huomautti, että ilmastoviestintä on muuttunut ajan myötä, mikä on aiheuttanut hämmennystä.
– Puulämmitystä mainostettiin aikoinaan ilmastoystävällisenä vaihtoehtona, kunnes myöhempi tutkimusnäyttö paljasti sen kielteisen vaikutuksen ilmanlaatuun, hän sanoo.
Samoin siirtymistä bensiinikäyttöisistä ajoneuvoista dieselkäyttöisiin pidettiin aluksi hyvänä asiana ilmaston kannalta, kunnes saatiin tietoa ilmansaasteista.
Tonne uskoo, että ilmastonmuutoksen uudelleenmäärittely terveyskysymykseksi on avainasemassa sekä ihmisten että poliittisten päättäjien herättämisessä asian suhteen.
– Uskomme, että tämä johtaa lopulta laajempaan poliittiseen sitoutumiseen ja ihanteellisessa tapauksessa siihen, että EU-maat nopeuttaisivat EU:n ilmastopolitiikan täytäntöönpanoa.
Perusajatus on yksinkertainen. Mitä useammat ymmärtävät ilmastonmuutoksen vaarantavan ihmishenkiä, sitä halukkaampia he saattavat olla toimimaan. Tämä hyödyttää lopulta sekä ympäristöä että terveyttä. Mutta tämä ei aina ole yksinkertaista.
CATALYSE-tutkimusryhmä tarkastelee esimerkiksi polkupyörien ympäristöhyötyjä ja katsoo, että sen terveysnäkökohtia ei korosteta tarpeeksi.
– Meillä on laillisesti sitova päästötavoite pyrkiä nettonollapäästöihin, mutta meidän on kysyttävä itseltämme, mitkä strategiat todennäköisesti tuottavat eniten terveyshyötyjä, Tonne sanoo.
– Onko se puhtaan energian tuotanto, uusiutuvalla sähköllä toimivat sähköajoneuvot vai – kuten me luulemme – ihmisten saaminen pois autoistaan ja pyörän selkään?
Lämpörasitus on yksi kasvava huolenaihe, erityisesti Välimeren maissa. Virallisten arvioiden ja vertaisarvioitujen tutkimusten mukaan Euroopassa kuoli kesällä 2022 yli 61 000 ja vuonna 2023 yli 47 000 henkilöä.
Maailman terveysjärjestön arvion mukaan ilmastonmuutos aiheuttaa maailmanlaajuisesti vähintään 250 000 lisäkuolemaa vuodessa vuosina 2030–2050.
Tutkijat pyrkivät ratkaisemaan tämän ongelman keräämällä tietoa ja tekemällä yhteistyötä meteorologisten laitosten kanssa ennakkovaroitusjärjestelmien kehittämiseksi. Tavoitteena on lähettää henkilökohtaisia varoituksia haavoittuvaisille ryhmille, kuten iäkkäille naisille, ja kehottaa heitä pysymään sisätiloissa tai ryhtymään lisävarotoimiin päivinä, jolloin heillä on suuri riski.
Toinen huolta aiheuttava ryhmä on ulkotyöntekijät. Euroopassa palkataan vuosittain 800 000–1 000 000 kausityöntekijää ulkotöihin, pääasiassa maatalouteen, mikä altistaa heidät kasvavalle kuumuuteen liittyville sairauksille. He ovat useimmissa tapauksissa siirtotyöläisiä.
Kolmen viime vuoden aikana CATALYSE-hankkeen tutkijat ovat tehneet yhteistyötä espanjalaisten, italialaisten ja itävaltalaisten kansalaisjärjestöjen kanssa kerätäkseen tietoa kuumimpien kesäkuukausien aikana. Heidän tavoitteenaan oli ymmärtää paremmin äärimmäiselle kuumuudelle altistumisen aiheuttaman riskin laajuutta ulkotyöntekijöiden keskuudessa ja kehittää suosituksia heidän suojaamisekseen.
– Näiden työntekijöiden työ- ja elinolosuhteet ovat usein kauhistuttavat, ja äärimmäinen kuumuus pahentaa niitä entisestään, Tonne sanoo.
Daniel Izuzquiza, CATALYSE-hankkeen kanssa yhteistyössä toimivan kansalaisjärjestö SJM-Jesuit Migrant Servicen johtaja, kertoo näkemyksiään Espanjan Almeriasta, jota kutsutaan ”Euroopan hedelmätarhaksi”.
– Se on kesällä erittäin kuuma alue, ja ihmiset työskentelevät rasittavissa olosuhteissa, joita huonot asumisolot pahentavat, hän kertoo.
– Monet asuvat mökeissä tai hökkeleissä, joissa on huono ilmanvaihto, mikä tarkoittaa, että he joutuvat sietämään vaarallisen korkeita lämpötiloja sekä päivällä että yöllä.
Tähän todellisuuteen puututaan vain muutamilla rakenteellisilla toimenpiteillä, ja nekin, kuten kasvihuoneiden valkoiseksi maalaaminen, näyttävät Izuzquizan mukaan kohdistuvan enemmän viljelykasvien kuin ihmisten hyvinvointiin.
Ehkä hälyttävin havainto on se, kuinka normaaleiksi nämä olosuhteet koetaan.
– Ihmiset tarvitsevat juomavettä ja parempia asuntoja. Meidän on lisättävä työnantajien, työntekijöiden ja kuluttajien tietoisuutta siitä, miten siirtotyöläiset elävät ja miten heidän olosuhteitaan on parannettava.
Tonnelle ja hänen kollegoilleen haaste ei ole pelkästään tieteellinen, vaan myös viestinnällinen: ilmaston ja terveyden välisen yhteyden tuominen esiin ja esittäminen kiireellisenä ongelmana, johon voidaan vaikuttaa.
Tämä tarkoittaa selkeiden ja johdonmukaisten viestien laatimista ja ilmastotoimien uudelleenmäärittelyä investoinniksi hyvinvointiin, ei pelkästään ympäristönsuojelulliseksi välttämättömyydeksi.
– Mitä paremmin ihmiset ymmärtävät, että ilmastonmuutos vaarantaa ihmishenkiä, sitä todennäköisemmin he tukevat toimia, jotka suojelevat sekä planeettaa että kansanterveyttä, Tonne kertoo.
Tunnustamalla nämä riippuvuussuhteet Eurooppa voi varmistaa turvaavansa ympäristönsuojelutyön ohessa myös kaikkien terveyttä ja hyvinvointia.
EU:n Horizon-ohjelma on rahoittanut tämän artikkelin käsittelemän tutkimuksen. Haastateltujen näkemykset eivät välttämättä vastaa Euroopan komission näkemyksiä.
Tämä artikkeli on julkaistu alun perin EU:n tutkimus- ja innovaatiolehti Horizonissa.