Suomi tukee ulkomailla toimivia suomalaisia kouluja vain niiden oppilaiden osalta, joilla on kotikunta myös Suomessa. Virossa asuvilla sitä ei saa enää olla.
Avaa kuvien katselu
Yhdeksäsluokkalainen Aino Leino teki matematiikan tehtävää Tallinnan suomalaisessa koulussa tiistaina. Takarivissä Jasper Jaakkola. Kuva: Rain Kooli / Yle
TALLINNA Suomen ulkopuolella on neljä suomalaista opetussuunnitelmaa noudattavaa koulua, joita Suomen valtion tukee. Kaksi niistä on Virossa, yksi Espanjassa ja yksi Venäjällä.
Tallinnan ja Tarton suomalaiset koulut ovat nyt vaarassa. Syynä on Suomen ja Viron sopimus ”sujuvammasta tietojenvaihdosta valtioiden väestörekisterien välillä”. Sopimuksen myötä väestötiedot ovat alkaneet liikkua automaattisesti maiden rekisterien välillä.
Uudistuksen kylkiäisenä tuli kuitenkin tiukka linjaus: henkilöllä voi tämän vuoden alusta olla osoite ainoastaan Viron tai Suomen väestörekisterissä. Ne joilla on ollut kotikunta molemmassa, joutuvat valitsemaan tammikuun loppuun mennessä.
– Uudistus uhkaa Tallinnan suomalaisen koulun toimintaa sillä tavalla, että rahoitus Suomesta vähenee entisestään tai loppuu kokonaan, rehtori Riitta Kemppainen harmittelee Ylen haastattelussa.
Avaa kuvien katselu
William Ilves etsi äitinsä Marjo Neijonen-Ilveksen kanssa lukemista koulun kirjahyllystä. Matkaan lähti Kimi Räikkösen elämänkerta. Kuva: Rain Kooli / YleRahoituksen edellytyksenä kotikunta Suomessa
Suomen valtio maksaa ulkomailla toimiville suomalaisille kouluille tukea oppilasmäärän mukaan. Oppilaskohtaisessa rahoituksessa huomioidaan kuitenkin vain oppilaat, jotka ovat Suomen kansalaisia ja joilla on kotikunta Suomessa.
Käytännössä valtio on siis halukas tukemaan vain sellaisten suomalaislasten koulunkäyntiä ulkomailla, joiden oleskelu kohdemaassa on tilapäistä.
Viron ja Suomen väestötietosopimus ei kuitenkaan enää mahdollista sitä, että Viron väestörekisterissä olevalla suomalaisella olisi kotikunta Suomessa – vaikka oleskelu Virossa olisi tilapäistä. Mikäli suomalaisesta rekisterikirjauksesta ei luovu, järjestelmä tekee sen itse.
Esimerkiksi Espanjan kanssa vastaavaa sopimusta ei ole. Suomen väestörekisteri ei saa tietoja Espanjan väestörekisteristä samalla tavalla, eli todellista kotikuntatilannetta ei voida tarkistaa.
Riitta Kemppainen kertoo videolla Tallinnan suomalaisen koulun ahdistuksesta:
Suomen valtion tuki on rehtori Kemppaisen mukaan ollut 55–60 prosenttia Tallinnan suomalaisen koulun noin 370 000 euron rahoituksesta. Viron valtio rahoittaa loput.
Lisäksi vanhemmat maksavat lukukausimaksuja 2 420 tai 3 920 euroa riippuen siitä, onko oppilas suomalainen vai ei. Koulun vuosibudjetti yhteensä on oppilasmäärästä riippuen 500 000 – 600 000 euroa.
Tallinnan suomalaisessa koulussa on tällä hetkellä 42 oppilasta. Suomen oppilaskohtaisen rahoituksen piirissä heistä oli vielä kesällä 24. Kuusi kuitenkin putosi suomalaisrahoituksesta jo syksyllä, kun heidän vanhempansa luopuivat pakon edessä suomalaisesta kotikunnasta.
Tarton suomalaisessa koulussa oppilaita on 11.
Tukiyhdistykseltä epätoivoinen vetoomus opetushallintoon
– Tuntuu todella kurjalta ja ikävältä, kuvailee Marjo Neijonen-Ilves.
Hänen poikansa William Ilves käy Tallinnan suomalaisen koulun 9. luokkaa.
– Jokaisella (koulussa opiskelevalla) lapsella on suomalaiset juuret ja kytkös Suomeen tai suomen kieleen. Suomen kieltä ja suomalaisuutta halutaan pitää yllä, että se side ei katkea, Neijonen-Ilves kertoo.
Marjo Neijonen-Ilves kertoo videolla, miten suomalaisvanhemmat kokevat tulleensa sivuutetuiksi:
Neijonen-Ilves on TASK ry:n eli Tallinnan suomalaisen koulun tukiyhdistyksen puheenjohtaja. Hänen allekirjoituksensa löytyy vetoomuksesta, jonka yhdistys lähetti tiistaina Suomen opetusministeriölle ja opetushallitukselle.
– Jos rahoitukseen ei saada muutosta, joudumme päättämään koulumme lopettamisesta mahdollisesti jo kuluvan vuoden aikana, vetoomuksessa sanotaan.
Avaa kuvien katselu
Markku Leino opetti tiistaina matematiikkaa Tallinnan suomalaisen koulun 8. luokalle. Kuva: Rain Kooli / YleEriarvoinen asema
Rehtori Riitta Kemppaisen mukaan uudistus asettaa Tallinnan ja Tarton suomalaiset koulut eriarvoiseen asemaan verrattuna Aurinkorannikon ja Moskovan suomalaisiin kouluihin.
– Valtio missä toimimme ja kotimaamme ovat tehneet sopimuksen, joka on sinänsä hyvä, mutta saattaa meidät vaaraan.
– Kun samanlaista sopimusta ei ole muiden maiden kanssa tehty, niin olemme eriarvoisessa asemassa. Se on ikävä asia, Kemppainen sanoo.
Avaa kuvien katselu
Tallinnan suomalaisen koulun iltapäiväkerho on täysin vanhempien rahoittama, 0–3 luokan oppilaille tarkoitettu palvelu. Kuva: Rain Kooli / Yle
Koulu ja vanhemmat tarjoavat vetoomuksessaan ratkaisuksi, että Suomi luopuisi kotikuntavaatimuksesta.
– Tulkinta kotikuntalaisuuden vaatimuksesta valtionosuuden perusteena ei ole mielestämme enää toimiva eikä Suomen kansalaisia tasa-arvoisesti kohteleva.
– Miksi lapsi, joka on Suomen kansalainen ja jolla on opiskelupaikka suomalaisessa virallisessa ulkomaan koulussa, ei ole oikeutettu Suomen valtion tukeen käydä koulua, vetoomuksessa kysytään.