Moni perhe haluaa voida paremmin, syödä terveellisemmin ja samalla säästää ruokalaskussa. Usein ajatellaan, että hyvinvointi vaatii luopumista: herkut pois ja lempiruoat pannaan. Lääkäri Pippa Laukka haluaa murtaa tämän ajattelun.

Hyvinvointipuheessa toistuu usein ajatus luopumisesta: vähemmän herkkuja, vähemmän hiilihydraatteja, vähemmän nautintoa. Arjessa tämä voi tarkoittaa sitä, että perheessä kokkaillaan useampaa eri ruokaa. Lääkäri Pippa Laukka haluaa kääntää ajattelun päälaelleen. Hänen mukaansa parempi olo ei synny kieltolistoista vaan lisäämällä arkeen oikeita asioita – ja usein kaikkein suurin muutos alkaa yllättävän yksinkertaisesta asiasta: suunnitellusta kauppareissusta ja kauppalistasta.

– Hyvinvointi paranee lisäämällä, ei karsimalla, Pippa Laukka tiivistää.

Hyvinvointi alkaa rytmistä

Jos haluaa voida paremmin, kaikkein tärkeintä ei ole yksittäinen superruoka tai täydellinen ruokavalio, vaan arjen rytmi.

– Hyvinvointi lähtee rytmityksestä: ateriarytmi, unirytmi ja arjen perusrakenne. Terveellisissä elämäntavoissa pitää olla joustoa, mutta se jousto rakentuu rytmin päälle, Laukka sanoo.

Usein jo pienet asiat auttavat: säännöllinen aamupala, riittävä lounas ja päivällinen, jotka ehkäisevät iltanapostelua ja heräteostoksia.

Pienet muutokset toimivat – myös lapsiperheissä

Elämäntapamuutoksen ei tarvitse olla suuri. Jo tällä viikolla arkea voi helpottaa esimerkiksi food preppauksella eli ruoan ennakkovalmistelulla.

– Se toimii hyvin myös lapsiperheissä. Kun ruokaa valmistellaan etukäteen, arki kevenee. Lisäksi lapset kannattaa ottaa mukaan ruoanlaittoon. Silloin siitä tulee yhteistä ja kivaa tekemistä, Laukka vinkkaa.

Samalla lapset oppivat taitoja, jotka kantavat pitkälle aikuisuuteen. Elämäntavat opitaan usein juuri kotoa.

Onko terveellinen ruoka kallista?

Moni kokee, että terveellinen ja monipuolinen syöminen maksaa liikaa. Laukan mukaan tämä on osittain totta – mutta ei koko totuus.

– Jos puhutaan tietyistä hevi-tuotteista, niin kyllä, terveellinen ruoka voi olla kalliimpaa. Aikuisen tulisi syödä jopa 800 grammaa kasviksia päivässä. Mutta ratkaisu edulliseen ruokailuun löytyy usein juureksista ja satokauden tuotteista.

Juurekset, peruna ja pakastekasvikset ovat ravitsemuksellisesti hyviä vaihtoehtoja, mutta usein aliarvostettuja.

– Peruna on turhaan demonisoitu. Ja pakastekasvikset ovat käteviä ja edullisia, Laukka muistuttaa.

Myös kasviproteiinit, kuten pavut ja linssit, ovat edullinen vaihtoehto lihalle. Esimerkiksi purkkipavut ovat helppo tapa lisätä proteiinia arkiruokiin.

Kauppalista on aliarvostettu säästötyökalu

Yksi tehokkaimmista keinoista säästää ruokalaskussa on yllättävän yksinkertainen: suunnittelu.

– Kaikki lähtee siitä, miten arkea pyöritetään. Kun ostokset suunnitellaan etukäteen, heräteostokset vähenevät ja rahaa säästyy, Laukka sanoo.

Kauppaan ei myöskään kannata lähteä nälkäisenä – silloin koriin päätyy helposti kaikkea ylimääräistä.

– Kauppalista on oikeasti yksi tärkeimmistä hyvinvoinnin ja talouden työkaluista. Samalla ruokahävikki pienenee, kun tietää, mitä on tarkoitus syödä.

Pippa Laukka nähdään jälleen Olet mitä syöt -ohjelmassa, jossa hän valmentaa suomalaisia kohti parempaa arkea.

Sama ruoka koko perheelle – eri suhteissa

Entä jos yksi perheenjäsen haluaa keventää ruokavaliota, mutta muut eivät ole innostuneita muutoksesta?

– Ei kannata alkaa tehdä eri ruokia. Se on lapsiperheissä haastavaa ja vie voimia. Lautasmalli on hyvä apu: syödään samaa ruokaa, mutta eri suhteessa, Laukka neuvoo.

Keventäjä painottaa kasviksia ja kevyempiä, ravintopitoisia vaihtoehtoja, mutta koko perhe voi silti nauttia samasta ateriasta. Vanhemmat näyttävät esimerkkiä – ilman kieltoja.

Näin lisäät kasviksia huomaamattomasti

Kasvisten lisääminen ei vaadi suuria muutoksia resepteihin.

– Smoothiet ovat loistava keino: sinne uppoaa marjoja, selleriä ja jopa hävikkikasviksia, Laukka sanoo.

Myös dippikasvikset ovat helppo ja hauska tapa lisätä kuituja. Niitä voi popsia perheen yhteisellä sohvahetkellä.

Herkuttelu kuuluu elämään

Täydellinen ruokavalio ilman herkkuja ei ole Laukan mielestä tavoiteltava eikä realistinen.

– Herkuttelu kuuluu terveelliseen ruokavalioon. Ongelma syntyy, jos herkuttelulla korvataan säännöllinen syöminen, hän sanoo.

Ajatus kannattaa kääntää jälleen lisäämiseen: lisätään täysjyvävaihtoehtoja, kasviksia, marjoja jogurtin päälle. Mikään ei ole kiellettyä.

– Hyvinvointi ei ole suoritus. Se on arkea, jota tehdään helpommaksi. Usein arjen sankarityö alkaa jo edellisenä iltana: aamupalan valmistelu, vaatteet valmiiksi ja kauppalista mietittynä.

Hyvinvointi voi olla myös hauskaa

Laukka kannustaa perheitä tekemään hyvinvoinnista yhteisen projektin. Asioita voi pelillistää. Jääkaapin oveen voi laittaa vaikka ruokabingon: kuka syö kasviksia tarpeeksi, kuka saa bingon ensin? On hyvä pitää mielessä, että koko perhe voi osallistua ruokalistojen suunnitteluun.

– Hyvinvointi on saavutettavaa ja järkevää. Ei tarvitse tinkiä nautinnosta tai terveydestä, kun perusasiat ovat kunnossa.

Ja jos herkkuhetki yllättää?

– Minun herkkuni vaihtelevat, mutta usein ne ovat maitopohjaisia, kuten hyvä rahka tai proteiinimousse. Snäkkinä toimivat esimerkiksi Lidlistä saatavat suklaapäällysteiset riisikakut, kuvailee Laukka.

Lidl tukee kestävämpiä ruokavalintoja

Arjessa pienillä valinnoilla on iso merkitys. Lidl haluaa helpottaa kotitalouksien mahdollisuuksia syödä monipuolisesti, terveellisemmin ja ympäristöä huomioiden.

Kasviproteiinit tutuksi koko perheelle: Tavoitteena on, että kasviproteiinien osuus kaikista myydyistä proteiineista kasvaa 20 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Täysjyvä osaksi jokapäiväistä ruokaa: Lidl pyrkii lisäämään täysjyväviljan osuutta niin, että 35 % kaikista myydyistä viljoista on täysviljaa vuoteen 2030 mennessä.

Vähemmän sokeria ja suolaa: Lidlin omien merkkien tuotteissa sokeria ja suolaa on vähennetty määrätietoisesti vuosien 2015–2025 aikana. Tavoitteena vähentää suolaa ja sokeria 20%.

Lue lisää kestävästä ruokavaliosta!