25.1. 17:45
Lue tiivistelmä
Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala ei esitä Suomeen uusia kansallispuistoja, vaikka Luonnonmetsä-työryhmä ehdottaa 12 uuden puiston perustamista.
Multala perustelee päätöstään valtion heikolla rahatilanteella ja sillä, että Metsähallitus arvioi parhaillaan nykyisen kansallispuistoverkoston tilaa.
Työryhmän edustaja, filosofian tohtori Risto Sulkava korostaa, että lisää laajoja suojelualueita tarvitaan luontokadon pysäyttämiseksi Suomessa.
Suomen kansallispuistoverkoston kehittämistä pohtinut Luonnonmetsä-työryhmä esittää 12 uuden kansallispuiston perustamista ja laajennuksia 18 puistoon.
Uudet kansallispuistot auttaisivat työryhmän raportin mukaan Suomea täyttämään kansainvälisiä sitoumuksiaan luontokadon torjumiseksi sekä nykyisten puistojen katvealueita. Niitä on paitsi maantieteellisesti myös ekologisesti luontotyyppien kohdalla.
Uusia kansallispuistoja Suomeen ei kuitenkaan ole tulossa ainakaan lähiaikoina. Vaikka viimeisten 50 vuoden aikana likipitäen kaikki hallitukset ovat perustaneet omat kansallispuistonsa, nykyinen ei ole sellaista esittänyt.
”Juuri nyt ei ole tarkoituksena esittää uusien kansallispuistojen perustamista. Tarkoitus on huolehtia siitä, että meillä on edellytykset kehittää nykyistä verkostoa ja pitkäjänteisesti pohtia sen laajentamista tulevaisuudessa”, kertoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok).

Ympäristö ja ilmastoministeri Sari Multala (kok) haluaa odottaa Metsähallituksen arviota Suomen kansallispuistoverkostosta, ennen kuin voidaan miettiä uusia puistoja. Kuva: Mika Ranta / HS
Multala perustelee kantaansa ennen muuta taloudellisilla syillä sekä sillä, että Metsähallitus tekee parhaillaan arviointia nykyisen kansallispuistoverkoston tilasta.
”Kuten varmasti kaikki tietävät, valtion rahatilanne ei ole kovin hyvä. Sen takia olen halunnut priorisoida sitä, että monimuotoisuustyötä tehdään ja retkeilymahdollisuuksia kehitetään nykyisissä kansallispuistoissa. On tärkeää, että arvokas luonto säilyy nykyisillä suojelu- ja kansallispuistoalueilla”, Multala sanoo.
Harkitsemisen arvoisena Multala pitää Luonnonmetsä-työryhmän esittämää uutta rahoitusmallia, jossa myös yksityiset tahot voisivat olla mukana.
Mahdollisuus liittää yksityismaan suojelualueita kansallispuistoon maanomistajan hakemuksesta on yksi Luonnonmetsä-työryhmän raportin keskeisiä ehdotuksia.
Työryhmä esittää uudistuksia myös kansallispuistojen rahoitukseen, kustannusten uusjakoon sekä ylläpitokustannusten ja ylläpidon keinoihin.
”Kasvava luonnonsuojelun yksityinen rahoitus on saatava myös osaksi kansallispuistokonseptia”, raportissa todetaan.
Työryhmän edustaja, filosofian tohtori Risto Sulkava korostaa, että Suomeen tarvitaan lisää laajoja luonnonsuojelualueita, jotta luontokato saadaan pysäytettyä.
Kansallispuistoverkoston täydentämisellä olisi Sulkavan mukaan hyviä vaikutuksia sekä ilmastolle, luonnolle, ihmisille että taloudelle.
“Toteutuessaan uudet puistot myös lyhentäisivät jopa miljoonan ihmisen matkaa kansallispuistoon. Aluetalouksiin kansallispuistojen perustaminen toisi merkittävän lisäboostin, ja etenkin ennallistamisen tuomat uudet työpaikat ja verotulot hyödyttävät myös valtion taloutta”, Sulkava sanoi kansallispuistojen juhlaseminaarissa keskiviikkona.
Heikosti edustettuja piirteitä nykyisessä puistoverkossa ovat raportin mukaan hämäläiset rehevät metsät ja matalat rikkonaiset selkävedet sekä Kainuun vaarat kosteine rehevine rinnemetsineen ja lähdepuroineen.
Lisäsuojelua kaipaavat myös Etelä- ja Lounais-Lapin metsä- ja suoluonto, suurjokien varsien luontotyypit sekä arktiset suurjärvet.
Työryhmän mukaan uudet kohteet vastaavat muun muassa näihin puutteisiin.
Uusien puistojen joukossa on mukana myös metsäkiistoistaan tunnetuksi Aalistunturi, joka synnyttäisi Länsi-Lappiin luontaisen ekologisen yhteyden. Kansallispuistotyhjiöksi kuvatulle seudulle esitetään myös Kivaloiden kansallispuistoa.
Uusien kansallispuistojen listalla ovat myös esimerkiksi Inarijärvi, Evo, Haarikko-Lohikoski ja Vuotos.

Evolla yhdistyvät rehevät metsät ja harjukankaat, pievedet ja majavalammet. Kuva: Jukka Gröndahl / HS
Evon kansallispuisto
Evon alue on yksi Etelä-Suomen suurimmista metsämantereista ja tärkeimpiä luonnon monimuotoisuuden keskittymiä. Erämaisella alueella on monentyyppisiä metsiä, pienvesiä ja harjuja sekä poikkeuksellisen merkittävää lajistoa.
Evon alue on tärkeä myös tieteen ja virkistyksen näkökulmasta. Metsähallitus on parhaillaan kaavoittamassa Evolle laajaa loma-asuntojen aluetta yhdessä Hämeenlinnan kaupungin kanssa.

Haarikkojärven pohjoispään kallioilta maisema aukeaa yli järven ja kauas kumpuileville metsäisille maille. Kuva: Sami Kero / HS
Haarikon-Lohikosken kansallispuisto
Haarikon-Lohikosken kansallispuisto Etelä-Karjalan ensimmäinen kansallispuisto. Se suojelisi luonnoltaan monipuolisia metsiä sekä vuonomaisia erämaajärviä ja puroluontoa.
Puisto suojaisi myös kuukkelin, Etelä-Suomesta jo hävinneen sielunlinnun, elinympäristön. Haarikossa sinnittelee Suomen eteläisin säilynyt kuukkelipopulaatio.

Inarijärvi saaristoineen ja rantoineen on Euroopan laajuisesti ainutlaatuinen erämaajärvi. Kuva: Jukka Gröndahl / HS
Inarijärven kansallispuisto
”Inarijärvi saaristoineen ja rantoineen on Euroopan laajuisesti ainutlaatuinen erämaajärvi, jonka kansallispuistokriteerin täyttymistä ei kukaan voi kiistää”, työryhmä kuvaa raportissaan.
Inarijärvi on Suomen ainoa ikimetsien ympäröimä arktinen suurjärvi. Lähes kaikki esitetyn kansallispuiston metsät ovat vanhoja ikimänniköitä, joissa on runsas uhanalainen lajisto. Vuosituhantisen jatkumon omaavat männiköt ovat Suomen metsäluonnon globaali erikoisuus.
Vuotoksen kansallispuisto
Vuotos toisi kansallispuistoverkostoon uutena elementtinä suurjoen rantoja ja luontotyyppejä. Työryhmän mukaan kansallispuisto on ainutlaatuinen näyte veden matkasta aina Vuotostunturin rinteiltä aapasoiden ja purojen kautta pieniin jokiin ja lopulta Kemijokeen.
Puisto suojelisi kymmeniä kilometrejä vapaana virtaavaa osaa Suomen merkittävimmästä joesta. Alueella on jokivarsiluonnon lisäksi valtakunnallisesti arvokkaita luonnontilaisia aapasoita sekä yksi merkittävimmistä vanhojen, uhanalaista lajistoa pursuavien suojelemattomien valtion luonnonmetsien kokonaisuuksista.
”Luontoarvot ylittävät kirkkaasti kaikki kuviteltavissa olevat kansallispuistojen kriteerit”, työryhmä toteaa.