Seinäjoen kaupunginvaltuusto päätti maanantai-iltana tiukan äänestyksen jälkeen, ettei ison tekojään kattamishanke etene.
Päätöstä edelsi tuntikausia kestänyt keskustelu.
Sen aikana Eetu Lehtola (sd.) esitti, ettei hanketta käynnistetä, eikä kaupunginhallituksen esitystä hyväksytä.
Asiasta lopulta äänestettiin. Äänin 29-22 Lehtolan tekemä vastaehdotus voitti ja jääurheilukeskushanke kaatui.
Valtuustoryhmistä sdp, vasemmisto ja perussuomalaiset olivat hanketta vastaan, muissa valtuustoryhmissä mielipiteet jakautuivat.
Valtuutetut pitivät kymmeniä puheita ja esittivät kysymyksiä viranhaltijoille. Puheet ja kysymykset koskivat hankkeen riskejä, kiirettä, kustannuksia, käyttäjämaksujen nousua, vaikutuksia muiden liikuntapaikkojen kehittämiseen, vaikutuksia kaupungin muihin investointeihin ja lukuisia yksityiskohtia.
Avaa kuvien katselu
Seinäjoen kaupunginvaltuusto istui maanantaina tuntikausia puimassa 10 miljoonan euron jääurheilukeskushanketta. Kuva: Elina Niemistö / Yle”Elitistinen hanke”
Kriittisesti suhtautuneet sanoivat olevansa sitoutuneita päätettyyn rakenteelliseen sopeutusohjelmaan, jossa kaikilta toimialoilta on nipistetty.
Vasemmiston Noora Jussila syytti hallihanketta ”elitistiseksi”.
– On jo säästetty leikkikenttätoiminnasta ja jääkenttien jäädyttämisestä, eli niistä jotka ovat olleet helposti saavutettavissa. Nyt ollaan laittamassa resurssit yhteen näyttävään hankkeeseen, moittii Jussila.
Etenkin kouluihin kohdistuneet säästöt harmittivat monia. Piia Kattelus-Kilpeläinen (kd.) totesi, että ylistarolaiset ovat ”vereslihalla” kouluverkon supistusajatusten kanssa.
Sama huoli oli muillakin.
– Jättiluokilla on paljon isompi merkitys lasten ja nuorten arkeen kuin sillä, ettei ole riittävästi jääaikaa, sanoi Kati Nummensalo (kd.).
Vaikka kokoomuksen valtuutetut pääasiassa olivat hankkeen kannalla, muitakin mielipiteitä oli.
– Tämä on pahasti ristiriidassa rakenteellisen sopeutusohjelman kanssa, Ville Hietanen (kok.) totesi ja muistutti, miten pikkukentillä on jätetty jäät jäädyttämättä ja Tanelissa tehtiin latu talkoovoimin.
SDP:n valtuutettu Bahria Korpela peräsi vastuullista päätöksentekoa.
– Rohkeus ei ole pelkästään sitä, että tehdään jotain uutta, se on myös kykyä sanoa ei silloin, kun kokonaisuus ei ole valmis ja ajoitus ei ole oikea, Korpela muistutti.
Samoilla ajatuksilla puhui perussuomalaisten Tuulia Alanko.
– Ajankohta on väärä ja sitä ei nyt pitäisi toteuttaa. Jos hanke on perusteltu, on se sitä vuodenkin päästä, Alanko totesi.
Myöskään perussuomalaisten Erkki Valtamäki ei uskonut voivansa perustella myönteistä päätöstä kuntalaisille ja sanoi olevansa hanketta vastaan, vaikka urheilumies onkin.
Avaa kuvien katselu
Seinäjoen kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä perusteli esitystä jääurheilukeskuksen kattamisesta, sillä että isoilla tuilla mahdollisuus kannattaisi hyödyntää. Kuva: Elina Niemistö / Yle”Kustannustehokas investointi”
Hankkeen puolesta puhuneet vetosivat siihen, että kyseisiä valtiontukia ei ole mahdollista kovin usein saada ja nyt siihen on ”momentum”. Näin perusteli muun muassa valtuuston puheenjohtaja Paula Risikko (kok.).
– Itse näen että hanke hyödyttäisi Seinäjokea ja tällainen mahdollisuus ei toistu.
Pasi Kivisaari (kesk.) piti tärkeänä sitä, että taloudellisesti tiukkoina aikoina kannattaa investoida.
– Pysähtyminen on kaikkein kalleinta, totesi Kivisaari puheessaan.
Kivisaari myös muistutti aluetaloudellisista vaikutuksista ja Kuortaneen urheiluopiston kanssa tehtävää yhteistyötä.
Myös vihreiden Laura Ala-Kokko kertoi kääntyneensä hankkeen kannalle.
– Myös taloudellisesti tiukkoina aikoina on pystyttävä tekemään päätöksiä, investointeja ja kehittämään kaupunkia. Jäähalli kolmosen peruskorjaus on tulossa vastaan ja silläkin on hintalappunsa, mietti Ala-Kokko.
Hän myös muistutti monen muun tavoin, että vanha pressuhalli, jota kutsutaan jäähalli kolmoseksi, on käyttöikänsä päässä ja sen korjaaminen yksinään maksaa jo useita miljoonia euroja. Nyt saataisiin sen tilalle kaksi kaukaloa yhden sijaan.
Kokoomuksen Pauliina Suvisalmi muistutti, että tällä hetkellä seurat maksavat kymmeniä tuhansia euroja, kun käyvät naapurikuntien jäähalleissa harjoittelemassa. Tämä siksi, että jääaika ei omissa halleissa riitä.
– Harrastajia on noin 1100 jääurheilukeskuksen alueella. Tekojään kattaminen on kustannustehokas ja nopea ratkaisu helpottaa pulaa, sanoo Suvisalmi.
Entinen huippupikaluistelija Pekka Koskela (kok.) sanoi, että tänään tehtävä päätös on isompi kuin ehkä ymmärretään. Koskela on ollut voimakkaasti ajamassa hanketta ja ajoi sitä jo kymmenen vuotta sitten. Hänen omat lapsensa harrastavat taitoluistelua ja hän istuu Seinäjoen taitoluistelijoiden hallituksessa.
Koskela lähti äänestyksen jälkeen pettyneenä salista pois.
– Takki on nyt tyhjä, totesi Koskela Ylelle.