Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet maailman tarkimman ennustemallin kertomaan, missä ja milloin lintuja esiintyy.
Avaa kuvien katselu
Otso Ovaskainen ja Ari Lehtiö nauhoittavat hippiäisen ääntä Jyväskylän Ylistönmäellä. Kuva: Niko Mannonen / Yle
Käpytikka kiljahtaa koivun latvassa Jyväskylän Ylistönmäellä.
Puuhun kiinnitetty kyltti kertoo, että tämä on yksi Muuttolintujen kevät -sovelluksen pistelaskentapaikoista.
Jyväskylän yliopiston kehittämispäällikkö Ari Lehtiö on kaivanut repustaan kännykän, ja näyttää sovellukseen suunniteltua ennustekarttaa.
– Siitä näkyy, mitä lintuja alueella voisi havaita seuraavan viikon aikana.
Avaa kuvien katselu
Tältä näyttää lintujen esiintymisennuste Helsingin seudulla. Kuva: Niko Mannonen / Yle
Lehtiö kuuluu akatemiaprofessori Otso Ovaskaisen työryhmään, joka on kehittänyt maailman tarkimman lintujen esiintymisen ennustemallin. Malli perustuu Muuttolintujen kevät -sovelluksen käyttäjien havaintoihin.
Tavallisten ihmisten keräämä aineisto oli tärkeä osa huippututkimusta ja mahdollisti tieteellisen läpimurron.
– Olemme erittäin kiitollisia kaikesta kerätystä datasta. Tekisi mieli kiittää jokaista kolmeasataatuhatta käyttäjää erikseen, Lehtiö sanoo.
Avaa kuvien katselu
Akatemiaprofessori Otso Ovaskaisen työryhmä kartoittaa maailman biodiversiteettiä äänen, kuvan ja DNA:n avulla. Kuva: Niko Mannonen / Yle
Ovaskainen kertoo, että tutkimusryhmä on kehittänyt tavan, jolla kansalaisten havainnot saadaan luotettavasti hyödynnettyä tutkimuksessa.
– Aiemmin kansalaishavaintoja on ollut vaikea käyttää, koska niissä on usein epätarkkuuksia ja laatuongelmia, hän sanoo.
Tieteellinen artikkeli ennustemallista julkaistiin Nature Ecology & Evolution -tiedejulkaisussa.
Kohta nähdään, milloin muuttolinnut tulevat
Malli laskee jokaiselle lintulajille ennusteen koko Suomeen hehtaarin tarkkuudella. Siitä voi siis nähdä vaikkapa sen, milloin ensimmäinen västäräkki todennäköisesti pyrähtää kotipihaan keikuttelemaan pyrstöään.
– Tulokset ovat tietysti tarkempia siellä, missä on paljon kansalaisia tekemässä havaintoja, sanoo Ovaskainen.
Ennustemallit päivittyvät supertietokoneissa joka yö. Reaaliaikainen ennuste halutaan tuoda myös Muuttolintujen kevät -sovellukseen.
– Siitä voisi myös seurata, miten omat havainnot tarkentavat ennusteita, Ovaskainen sanoo.
Avaa kuvien katselu
Ari Lehtiö kertoo, että seuraava askel on saada ennustemalli kännykkäsovellukseen kansalaisten käyttöön. Kuva: Niko Mannonen / Yle
Muuttolintujen kevät -sovelluksesta kannattaa ottaa oma osallistujatunnus talteen, sillä sovellukseen on tulossa useita muutoksia lähiaikoina.
Ensin sitä päivitetään paremmaksi käyttäjien palautteen perusteella. Sen jälkeen julkaistaan uudet palkinnot tälle vuodelle.
– Toivottavasti keväällä, muutaman kuukauden päästä saamme myös nämä ennusteet sinne, Lehtiö sanoo.
Ennusteet ovat tärkeitä tutkijoille
Tarkka ennustemalli lintujen esiintymisestä on tutkijoille tärkeä apuväline. Luonnon monimuotoisuus hupenee nopeasti, ja monilla alueilla siitä tiedetään vielä liian vähän.
Merkittäviä muutoksia voi helposti jäädä huomaamatta, koska tutkijoiden resurssit eivät riitä kaikkien lajien seuraamiseen.
Tämän vuoksi huippututkimuksen avuksi valjastetaan tekoälyä ja automatiikkaa sekä tavallisia kansalaisia.
– Meillä on nyt 300 000 suomalaista, jotka osallistuvat linnuston seurantaan. Heidän keräämänsä tieto tarkentaa todella paljon sitä, millaisia muutoksia linnustossa on tapahtumassa, Ovaskainen kertoo.
Avaa kuvien katselu
Lehtiö ja Ovaskainen kehittävät yhdessä keinoja monimuotoisuuden kartoittamiseksi. Muuttolintujen kevät -sovellus on yksi niistä. Kuva: Niko Mannonen / Yle
Parhaiten tutkijoita auttavat pidemmät intervallinauhoitukset sovelluksella sekä pistelaskentapaikkojen tallenteet.
Muuttolintujen kevät -sovelluksesta on keskusteltu myös muiden maiden lintututkijoiden kanssa. Sovellusta voisi käyttää muidenkin eliölajien kuin lintujen seurantaan.
– Meidän visiomme on, että se saataisiin myös Suomen ulkopuolelle auttamaan kartoituksia ja ennustemallien rakentamista, kertoo Ovaskainen.
Videolla akatemiaprofessori Otso Ovaskainen kertoo, miksi tutkijoiden on tärkeä saada mahdollisimman tarkkaa tietoa linnuista:
Video: Niko Mannonen / Yle