Suomalaistutkimuksessa on löydetty keuhkokuumeelle altistavia tekijöitä.
Keuhkokuumeeseen liittyy yleensä muiden oireiden lisäksi poikkeuksellista väsymystä ja sairauden tunnetta. Adobe stock/AOP
Perinnöllisten riskitekijöiden lisäksi runsas tupakointi ja lihavuus nostavat riskiä sairastua keuhkokuumeeseen.
Oulun yliopiston tutkimuksessa löydettiin kaikkiaan 12 keuhkokuumeriskiin vaikuttavaa geenialuetta. Kahdeksan niistä tunnistettiin nyt ensimmäistä kertaa.
Useat geenialueista liittyvät elimistön tulehdusvasteen säätelyyn. Toistuvia keuhkokuumeita sairastaneilla ja iäkkäillä potilailla korostui nikotiiniriippuvuuteen vaikuttavien geenien merkitys.
Tutkimus toteutettiin analysoimalla yli 600 000 henkilön geeni- ja terveystietoa Suomesta ja Virosta.
Keuhkokuumeen geneettisiä riskitekijöitä tarkasteltiin koko väestössä, kolmessa ikäryhmässä, toistuvasti keuhkokuumeen sairastaneiden sekä astmaa sairastavien keskuudessa.
Keuhkokuume on keuhkokudoksen tulehdustauti, joka on useimmiten bakteerin aiheuttama. Yleisimpään niistä, pneumokokkiin, on olemassa rokote. Adobe Stock / AOP
He ovat suurimmassa riskissä
Keuhkokuume on infektiotauti, joka aiheuttaa merkittävää kuolleisuutta. Taudin vaikeusaste vaihtelee lievästä vakavaan.
Suomessa keuhkokuumeeseen sairastuu vuosittain noin 50 000 henkilöä, joista noin puolet tarvitsee sairaalahoitoa. Taudin voivat aiheuttaa bakteerit, virukset tai harvemmin sienet.
Keuhkokuumeen sairastavuus on selvästi keskimääräistä korkeampi tietyissä väestöryhmissä. Suurimmassa riskissä ovat iäkkäät henkilöt, kroonisia sydän- ja hengityssairauksia sairastavat, immuunipuutteiset sekä runsaasti alkoholia käyttävät ja tupakoivat.
Lisäksi sosioekonomiset tekijät ja tietyt pitkäaikaissairaudet lisäävät sairastumisriskiä, minkä vuoksi ehkäisy ja varhainen hoito ovat tutkijoiden mukaan erityisen tärkeitä näissä ryhmissä.
– Erityisesti nikotiiniriippuvuuden geenien yhteys varttuneen väestön keuhkokuumeriskiin on kansanterveydellisesti merkittävä havainto. Tulevaisuudessa tutkimuksemme tuloksia voidaan hyödyntää hoitomenetelmien kehittämisessä ja sairastumisen ennaltaehkäisyssä, toteaa infektiolääkäri, professori Timo Hautala Oulun yliopistosta tiedotteessa.
Tutkimus on julkaistu eBioMedicine-tiedelehdessä.
FAKTAT
Kuume nousee, yleisvointi huononee
Keuhkokuumetta voidaan epäillä, jos vointi huononee uudestaan flunssan jälkeen ja erityisesti, jos nousee kuumetta, jota ei alun perin ollut lainkaan.
Keuhkokuumeen tyypillisiä muita oireita ovat nopeasti nouseva kuume, kylki- tai vatsakipu, uutena alkanut tai pahentunut yskä ja hengenahdistus.
Myös ysköksiä voi esiintyä.
Hyvin iäkkäillä väsymys ja sekavuus voivat olla keuhkokuumeen ainoat oireet.
Hyväkuntoisen potilaan lievä keuhkokuume voidaan hoitaa antibiooteilla kotona, huonokuntoiset potilaat hoidetaan sairaalassa suonensisäisellä antibioottilääkityksellä.