Ortodoksiteologian konferenssi Joensuussa sai aikaan erikoisen myrskyn kulisseissa.
Syksyllä Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa ollut ortodoksisen teologian kansainvälinen konferenssi sai aikaan harvinaisen myrskyn kulisseissa.
Kaksi esiintyjäksi halunnutta reagoi poikkeuksellisen voimakkaasti, kun heitä ei otettu luennoijiksi.
Iltalehden saamien tietojen mukaan toinen heistä oli Suomessa ukrainalaispakolaisten ortodoksipappina 2022–2024 ollut ja tehtävässään kohun aiheuttanut venäläis-israelilainen Aleksandr Zanemonets, joka jopa palkkasi asianajajan saadakseen pitää esityksensä.
Iltalehden tietojen mukaan erittäin voimakkaasti esiintymisehdotuksensa hylkäämiseen reagoi myös kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut konsultti ja englantilaisen Bathin yliopiston professori Timo Kivimäki.
Konferenssia j ärjestänyt käytännöllisen teologian professori Pekka Metso vahvistaa IL:n saamat tiedot kaksikon konferenssiaktiivisuudesta.
Zanemonetsia ja Kivimäkeä yhdistää se, että heidän Venäjä-suhteensa on herättänyt turvallisuusviranomaisten huomiota, Zanemonetsin tapauksessa Suomen suojelupoliisin ja Kivimäen tapauksessa Tanskan viranomaisten.
Venäjä-kysymys liittyi läheisesti myös syyskuisen konferenssiin, sillä tapahtuman teemana olivat ortodoksiset kirkot ja sota. Konferenssissa esiintyi tunnettuja ortodoksisuuden tutkijoita muun muassa Suomesta, Ukrainasta, Baltiasta, Georgiasta ja Armeniasta.
Kremlin vaikutusvaltaa pelätään
Kysymys ortodoksikirkkojen suhteesta sotaan on ajankohtainen ja herättää myös ristiriitoja, sillä Venäjän ortodoksikirkko eli Moskovan patriarkaatti on hyvin voimakas Kremlin hyökkäyssodan tukija.
Venäjän ortodoksikirkolla on vaikutusvaltaa myös Ukrainassa, missä ortodoksien enemmistö on kuulunut sen alaisuuteen.
Jotkut Moskovan patriarkaatin edustajat muun muassa auttoivat Venäjää Krimin miehittämisessä 2014. He myös tukivat Venäjän 2014 Itä-Ukrainaan masinoimaa sotaa ja myöhemmin täysimittaista hyökkäyssotaa Ukrainassa.
Konstantinopolin patriarkaatin alainen Suomen ortodoksinen kirkko puolestaan on tuominnut Venäjän hyökkäyssodan. Suomessakin Venäjä-kysymys on kuitenkin aiheuttanut ristiriitoja venäläisten ja suomalaisten sekä venäläisten ja ukrainalaisten kirkon jäsenten välillä.
Kremlin on myös pelätty levittävän vaikutusvaltaansa Suomeen pienen ortodoksisen kirkon kautta, vaikkakaan vaikuttamistoiminta ei suojelupoliisin arvion mukaan ole laaja-alaista.
Venäläispappi ja Israel-kysymys
Kun ilmoittautumisen Joensuun konferenssiin avautui kesäkuussa, Zanemonets lähetti esitelmäehdotuksensa. Hän halusi puhua kristittyjen asemasta Israelissa.
Zanemonets oli kirjoittanut aihepiiriä käsittelevän venäjänkielisen kirjan, jonka hän oli tiettävästi itse painattanut Latviassa. Kyse ei ollut tieteellisestä tutkimuksesta, vaan kirja perustui lähinnä Zanemonetsin Israelissa tekemiin haastatteluihin.
Bysanttilaisuuden asiantuntija Zanemonets asui noin 20 vuotta Israelissa muun muassa yliopistotutkijana, mutta oli 2021 saanut kutsun palata yliopistotöihin Moskovaan. Sieltä hän kävi syksyllä 2021 Länsi-Ukrainassa hakemassa pappisvihkimyksen Moskovan patriarkaatin alaisesta kirkosta.
Suomeen Zanemonets ilmestyi välittömästi Venäjän hyökkäyssodan alettua maaliskuun alussa 2022 antaen ymmärtää olevansa toisinajattelija ja pakolainen. Hän ei hakenut turvapaikkaa.
Zanemonets pestattiin nopeasti ukrainalaispakolaisten papiksi Suomen ortodoksiseen kirkkoon, ja hänestä tuli myös Turun Åbo Akademin jatko-opiskelija.
Uspenskin katedraali on Helsingin ortodoksisen seurakunnan sekä samalla Helsingin hiippakunnan ja Suomen ortodoksisen arkkipiispakunnan pääkirkko eli katedraali. Pasi Liesimaa
”Palkkaaminen virhearvio”
Muun muassa Yle ja Helsingin Sanomat kirjoittivat lokakuussa siitä, kuinka Zanemonets alkoi herättää epäluuloja. Hän esimerkiksi ei osannutkaan luvatusti ukrainaa ja tuntui saarnoissaan suhtautuvan lempeästi Venäjän aggressioon.
Sen sijaan Zanemonets esimerkiksi vaati anteeksiantoa ja puhui venäläisistä ja ukrainalaisista veljeskansoina, mitä Kreml on käyttänyt propagandassaan yhtenä perusteena Ukrainan alistamiselle.
Esimerkiksi viime kesänä Pietarin talousfoorumissa presidentti Vladimir Putin sanoi pitävänsä Venäjän ja Ukrainan kansoja yhtenä kansana: ”Tässä mielessä koko Ukraina on meidän.”
Zanemonetsin työt pappina loppuivat alkuvuonna 2024, kun suojelupoliisikin oli alkanut kiinnostua hänestä. Ortodoksinen kirkko luonnehti hänen palkkaamistaan virhearvioksi.
Zanemonets on vastannut kritiikkiin muun muassa korostamalla tuominneensa Venäjän hyökkäyssodan.
Vankeustuomio vakoilujupakasta
Myös Timo Kivimäellä oli vahva halu esiintyä Joensuussa.
Hän kertoo halunneensa puhua konferenssissa kristillisestä sodan etiikasta, josta hän oli julkaissut tieteellisen artikkelin. Kivimäki myöntää, ettei esitys olisi liittynyt ortodoksiseen kirkkoon.
– Mielenkiintoni kohdistuu mieluummin roomalaiskatoliseen oikeutetun sodan traditioon, hän sanoo IL:lle.
1990-luvulla Suomessa työskennellyt Kivimäki siirtyi 2000-luvulla Tanskaan Pohjoismaiseen Aasia-instituuttiin ja vuonna 2010 professoriksi Kööpenhaminan yliopistoon.
Pesti jäi kuitenkin lyhyeksi. Vuonna 2012 Kivimäki sai Tanskassa Venäjä-konsultointeihinsa liittyneessä vakoilujupakassa viiden kuukauden vankeustuomion. Kivimäki vaati julkista oikeudenkäyntiä, mutta sekä oikeudenkäynti että tuomion perustelut julistettiin salaiseksi.
Kivimäki: Ei tiedustelua, vaan diplomatiaa
Kivimäki tuohtuu siitä, että Iltalehti ottaa vanhan vakoilujupakan esille.
Hän kuitenkin kertoo olleensa tekemisissä Tanskassa diplomaattistatuksella olleiden venäläisten tiedustelijoiden kanssa ja välittäneensä Venäjälle vain julkista tutkimuksellista tietoa, jota Venäjä saattoi käyttää diplomatiassaan.
Kivimäki kertoo IL:lle esimerkiksi auttaneensa Venäjää Iranin kiistanalaista ydinaseohjelmaa koskeneissa asioissa 2007 sekä aluekiistassa, jossa on kyse mannerjalustan laajuudesta Venäjän sekä Tanskalle kuuluvan Grönlannin aluevesillä.
Tutkinnan perusteella Venäjä maksoi Kivimäelle vuosina 2005–2010 yhteensä vajaat 20 000 euroa käteisenä. Hän selittää käteismaksuja sillä, että toimeksianto oli salainen.
Kivimäen mukaan kyse ei ollut vakoilusta tai tiedustelusta, vaan diplomatian ja valtioiden välisen keskustelun edistämisestä. Hän sanoo hoitaneensa vastaavia konsulttitoimeksiantoja monille muillekin valtioille, myös esimerkiksi Tanskalle ja nykyiselle asuinmaalleen Englannille.
Esitelmä aiheen vierestä
Järjestäjien mielestä Zanemonetsin tarjoama teema ei sopinut ortodoksisuutta ja sotaa käsittelevään konferenssiin.
Zanemonetsin esitys kuitenkin hyväksyttiin sillä ehdolla, että hän muokkaisi sitä. Konferenssia järjestänyt käytännöllisen teologian professori Pekka Metso pohtii nyt, että se oli virhe.
– Alkuperäinen aihe ei liittynyt konferenssin teemaan mitenkään ja oli tutkimuksellisesti heikko. Teimme virheen siinä, että hyväksyimme sen.
Zanemonetsille luvattiin lyhyt puheenvuoro, ja hän pääsi 15. heinäkuuta julkistetulle konferenssin esiintyjälistalle.
Tämän jälkeen Metso kertoo yliopiston kuitenkin saaneen viestiä siitä, että ukrainalaistaustaiset konferenssin osanottajat voisivat kokea esiintymisvuoron antamisen Zanemonetsille epäluottamusta herättävänä.
Lisäksi ilmeni, että Zanemonets oli antanut paikkansa pitämättömiä tietoja itsestään. Hän sanoi olevansa Suomen ortodoksisen kirkon pappi, vaikka hänen työnsä olivat loppuneet yli vuosi aiemmin. Hän myös sanoi olevansa Åbo Akademin jatko-opiskelija, vaikka ei ollut ollut yliopistonkaan kirjoilla vuoden 2024 jälkeen.
– Teimme kokonaisharkintaa ja päätimme, että Zanemonets jätetään pois, sanoo Metso.
Kokonaisharkintaan vaikuttivat sekä Zanemonetsin antamat paikkansa pitämättömät tiedot, hänen tutkimustyönsä heikoksi koettu laatu, mahdolliset turvallisuushuolet sekä halu saada ukrainalaiset tutkijat konferenssiin.
Kivimäenkin kohdalla esiintymisen peruuttaminen perustui kokonaisharkintaan, johon Metson mukaan vaikutti Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama jännitteinen turvallisuustilanne.
Hylätty luennoitsija palkkasi juristin
Zanemonets tuohtui torjutuksi tulemisesta ja syytti järjestäjiä kovasanaisesti muun muassa mustamaalaamisesta.
Hän myös väitti saaneensa ortodoksipiispoilta suosituskirjeen konferenssiosallistumiselleen. Väitetyistä suosituksista ei kuitenkaan löytynyt todisteita, eikä yliopiston autonomiakaan antaisi ulkopuolisille valtaa päättää luennoitsijoista.
Kun yliopisto ei taipunut, Zanemonets palkkasi asianajaja Jouni Lehtimäen järjestämään hänet takaisin esiintyjälistalle.
Mihin lakiin Zanemonets olisi voinut asiassa vedota? Lehtimäki myöntää, että yliopistolla oli laillinen oikeus peruuttaa esiintyminen.
– Yliopistoa pyydettiin arvioimaan kohtuuttomuutta, ei mitään muuta. Kun peruutus tuli kahta viikkoa aiemmin, niin hän oli valmistautunut esiintymiseen ja kerännyt kaiken materiaalin, sanoo Lehtimäki.
Todellisuudessa peruutus oli kuitenkin tapahtunut jo 12. elokuuta eli noin puolitoista kuukautta ennen syyskuun lopun konferenssia.
Periaatteessa Zanemonets olisi Lehtimäen mukaan voinut hakea oikeusteitse vahingonkorvausta yliopistolta kohtuuttomuuteen vedoten.
– Sitä ei kuitenkaan pohdittu missään vaiheessa. Minusta on tärkeää korostaa hänen fiksuuttaan. Zanemonets ei missään vaiheessa miettinyt vahingonkorvausta, hän vain halusi testata päätöksen kohtuuttomuutta, Lehtimäki sanoo.
”Kierrokset nousivat välittömästi”
Lopulta Zanemonets tyytyi kohtaloonsa.
Jo ennen konferenssin alkua, syyskuun 7. päivänä, hän ilmoitti noin puolentoista vuoden työttömyysputken jälkeen aloittaneensa työt Yhdysvalloissa, Moskovan patriarkaattia lähellä olevassa Amerikan ortodoksisessa kirkossa.
Zanemonets ei vastannut IL:n lähettämiin kysymyksiin siitä, miksi esiintyminen Joensuussa olisi ollut hänelle niin tärkeää, miksi hän antoi yliopistolle paikkansa pitämätöntä tietoa ja miksi hän turvautui juristiin.
Pekka Metso kertoo myös Kivimäen arvostelleen yliopistoa voimakkaasti, kun hänen esiintymisensä evättiin.
Miksi Kivimäki niin kovasti halusi päästä Joensuuhun esiintymään, vaikka ei ollut perehtynyt konferenssin aihepiiriin?
Kivimäki kertoo IL:lle halunneensa tavata siellä erään omaa artikkeliaan kommentoineen tutkijan.
Miksi Kivimäki ei tullut avoimeen konferenssiin kuuntelijaksi? Hänen mukaansa kyse oli rahasta: Bathin yliopisto korvaa matkakulut vain, jos hän itse esiintyy.
– Minulla ei olisi varaa osallistua, jos yliopisto ei maksaisi, Kivimäki sanoo.
Zanemonetsin ja Kivimäen reaktiot olivat Metson mukaan harvinaisen voimakkaita.
– Heti kun tuli torjuntaa, kierrokset nousivat välittömästi. Se ei tunnu tavanomaiselta reaktiolta, sillä yliopistomaailmassa tarjotut julkaisut tai esitelmäpaperit eivät mene automaattisesti aina läpi.
Zanemonets-Kivimäki-kaksikon tapauksessa ärhäkän käytöksen ohella kysymyksiä herättää myös heidän Venäjä-suhteensa.
Oliko siis vain sattumaa, että ortodoksisuutta käsitellyt tiedekonferenssi kiinnosti poikkeuksellisella tavalla kahta erityisesti Venäjä-suhteidensa vuoksi julkisuutta saanutta henkilöä?
Metsolle tämä on arvoitus.
– En ole kokenut vastaavaa aiemmin.