Pika-aitajuoksijan ura voi jatkua vielä kauan.
Nooralotta Neziri on urallaan kilpaillut ulkoradoilla kolmasti MM-tasolla, neljästi EM-kisoissa ja Rion vuoden 2016 olympialaisissa. Pasi Liesimaa
Vuosi sitten tähän aikaan Nooralotta Neziri mietti lyövänsä piikkarit naulaan. Hän oli suunnitellut olevansa kesällä 2025 perheenäiti Porissa.
– En edes katsonut vuoden 2024 Ruotsi-ottelua tv:stä. Olin vähän aiemmin ottanut ensimmäiset juoksuaskeleet ja ajattelin, ettei tästä tule yhtään mitään, Neziri kertoo.
Runsaasti erilaisista vammoista läpi kuluvan vuosikymmenen kärsinyt nainen oli kesäkuussa 2024 lähdössä Euroopan mestaruuskilpailuihin Roomaan. Hän oli Helsinki-Vantaalla lentokenttähotellissa, kunnes kuuli lääkäriltä nujertavan uutisen. Jalka on hajalla ja kausi paketissa.
Uutisen jälkeen naula piikkareita varten oli pöydällä. Se jäi lyömättä.
– Motivaatio on tosi kova, enkä edes mieti lopettamista.
Ura saattaa jatkua jopa kauden 2028 loppuun saakka.
– Kausi kerrallaan, marraskuussa 33 vuotta täyttävä pika-aituri antaa klassisen vastauksen.
Oivallus
Neziri murtautui Euroopan eturiviin kesällä 2016. Ennätys 12,81 oli SE ja Euroopan tilastoissa kauden yhdeksänneksi paras tulos. Ennen Amsterdamin kesäkuun 2016 EM-mittelöitä nainen puhui uskottavasti mitalitavoitteesta.
– Ensi vuonna on EM-kisat Birminghamissa ja sitä unelmaa jahtaan edelleen.
Unelman tuntui ensi kerran muuttavan tavoitteeksi huhti-toukokuussa 2025.
– Treeneissä näin aitavälien ajoista, että olen kehittynyt. En ollut urani aikana aiemmin saanut aitavälejä alle sekuntiin.
Naisten 100 metrin aitajuoksussa aitaväli on 8,5 metriä.
Juhannuksena Kuortaneella henkilökohtainen ennätys meni vihdoin rikki, kun koleassa kelissä kellot pysähtyivät aikaan 12,80 sekuntia. Elokuun alussa Espoon Kalevan kisoissa pamahti Tokion MM-kisojen tulosraja, kun nainen oli aitasuoran jälkeen maalissa 12,73 sekunnin jälkeen.
– Pidän tulostani 12,73 ihan selvästi kovempana saavutuksena kuin urheilu-urani aikana hankkimaani kauppatieteiden maisterin tutkintoa. Kauppatieteisiin meni kuusi ja ennätykseen yhdeksän vuotta.
Suuri muutos
Nooralotta Neziri liikuttui Espoon Kalevan kisoissa, kun MM-kisaraja Tokioon meni rikki. Jenni Gästgivar
Urheilijalla on ollut uransa aikana melko paljon valmentajia: Jussi Ihamäki, Petteri Jouste, Philipp Unfried, Matti Vyyryläinen, Ville-Matti Rantala ja Samir Demnati.
– Kaikilla on ollut hyvin erilainen rooli. Philippin ansioista näin, mitä muualla tehdään. Vaikka se päättyi kantapääleikkaukseen, ilman sitä edelleen miettisin, pitäisikö mennä ulkomaille.
Vuodesta 2024 alkaen nainen on valmentanut itse itseään.
– Harjoitteluni ei muistuta kenenkään aiemman valmentajani treenejä – tai no, Petteriltä on jotain nopeusjuttuja.
Neziri kuvailee harjoittelevansa ”tosi yksilöllisesti ja tosi polarisoidusti”.
– Teen sekä tosi matalatehoisia että tosi kovatehoisia treenejä.
Šokissa
Omatoiminen valmennus on sopinut, sillä vuosien tauon jälkeen keho on pysynyt ehjänä.
– Kroppa on kilpailujen vuoksi šokissa, hän sanoo.
Viikonlopun Ruotsi-ottelu oli kauden yhdeksäs eri kilpailu. Viimeksi vuonna 2019 nainen on tässä vaiheessa ulkoratakautta kilpaillut yhtä paljon.
– Pystyisin treenaamaan, mutta ei harjoittelusta ole vastetta. En pidä tätä mitenkään kielteisenä asiana, koska tämä on ehkä jopa oppia tulevaa varten.
Ruotsi-otteluun nainen halusi startata.
– Ei käynyt edes mielessä, että olisin jäänyt pois. Muuten olisi tullut elokuun alun Kalevan kisojen ja syyskuun puolivälissä alkavien Tokion MM-kisojen väliin liian pitkä kisatauko.
Neziri voitti lauantain maaottelun koleassa kelissä ajalla 13 sekuntia. Myötätuulta oli 1,9 metriä sekunnissa.
Uutta teknologiaa
Nooralotta Neziri (vas.), Julia Wennersten ja Lotta Harala pinkoivat lauantain yleisurheilumaaottelussa Tukholmassa. Pasi Liesimaa
Uran viidestä parhaasta ajasta kolme ja seitsemästä neljä on syntynyt kaudella 2025.
Iltalehden yleisurheiluasiantuntija Arto Bryggare on useasti alleviivannut, että kehittyneet piikkari- ja ratapinnoiteteknologia kiihdyttävät juoksijoiden tuloksia.
– Uudet piikkarit tuntuvat tosi hyviltä, mutta niin tuntuivat vanhatkin. Toivon, etteivät jalkineet ole ainoa syy, miksi olen kehittynyt. Olennaisinta on, että olen pysynyt terveenä, Neziri pohtii.
– Jalkineista ja radoista lienee merkitystä, koska maailmallakin ajat ovat parantuneet, hän lisää.
Kuusi maailman kaikkien aikojen kymmenestä naisten 100 metrin aitajuoksun kärkituloksesta on tehty vuosina 2022–25. Suomen kaikkien aikojen kuudesta parhaasta ajasta viisi on vuosilta 2024–25.
Japaniin
Jos Neziri pysyy terveenä, hän urheilee Tokiossa ensimmäistä kertaa tällä vuosikymmenellä ulkoratojen arvokilpailussa.
Valmisteluleirille Japaniin lähdetään 4. syyskuuta ja starttipistooli pamahtaa kymmenen vuorokautta myöhemmin.
– Ensisijaisesti yritän nauttia. Tokiossa 12,6-alkuinen aika on hyvä tavoite.