Turun kaupunginmuseolla ja Liedon seurakunnalla on ristiriitainen käsitys keskiaikaisten veistosten omistusoikeudesta. Asia nähdään museoalan ennakkotapauksena.
Kuuluisin ja halutuin kiistellyistä pyhimysveistoksista on Liedon madonna. Kuvat: Ville Mäkilä / Turun kaupunginmuseo
- Liedon seurakunta ja Turun kaupunginmuseo kiistelevät keskiaikaisten pyhimysveistosten omistuksesta.
- Seurakunta pitää veistosten myyntiä 1890-luvulla laittomana ja uhkaa viedä asian oikeuteen.
- Kaupunginmuseo ei aio luovuttaa niitä takaisin. Sen mielestä omistuksesta on olemassa riittävät kirjalliset todisteet.
- Kiistasta haetaan museoalan ennakkotapausta.
Kuusi vuotta jatkunut kiista syvenee. Liedon seurakunta ja Turun kaupunginmuseo ovat etsineet yhteisymmärrystä siitä, missä keskiaikaisten pyhimysveistosten sijoituspaikka on ja kuka ne omistaa.
Viimeisin Turun kaupungin kompromissitarjous ei tyydytä Liedon seurakuntaa. Kiistan vieminen käräjäsaliin on jo nostettu pöydälle.
Alun perin Liedon kirkossa olleet 22 veistosta myytiin vuonna 1895 keräilijälle. Hänen kauttaan ne siirtyivät Turun museokokoelmiin. Osa esineistä on esillä Turun linnan perusnäyttelyssä.
Kuuluisin ja halutuin veistoksista on Madonna, jolla on lapsi sylissään.
Liedon seurakunta on halunnut takaisin kirkkoonsa neljä veistosta: Madonnan, Pyhän Sebastianin, Pyhän Pietarin ja Kärsivän Jobin.
Monien vaiheiden jälkeen Turun kaupunginmuseo teki marraskuussa 2025 kompromissiesityksen: Liedon kirkkoon voidaan lainata kaksi keskiaikaista pyhimysveistosta. Ne esittävät kirkon nimikkopyhimystä Pyhää Pietaria ja Kärsivää Jobia.
Museonjohtaja Ville-Matti Rautjoki sanoo, että Turun kaupungin käsitys, jonka mukaan Turku omistaa veistokset, ei ole muuttunut mitenkään.
– Madonna ja Pyhä Sebastian ovat osa pysyvää näyttelyä Turun linnassa. Niitä ei ole mahdollista lainata Lietoon, toteaa Rautjoki.
Alkuperäistä tiukempi vaatimus
Ennen joulua 2025 panokset kovenivat. Turun kaupunginmuseo sai Liedon seurakunnan juristilta tiedon, että kaupunginmuseon olisi tehtävä sopimus kaikkien 22 veistoksen omistusoikeuden luovuttamisesta Liedon seurakunnalle.
Sopimuksen mukaan osa veistoksista deponoitaisiin kaupunginmuseolle. Se tarkoittaa, että niitä voitaisiin säilyttää ja esitellä Turun linnassa. Kaikki neljä Liedon seurakunnan alun perin haluamaa veistosta kuitenkin siirtyisivät Lietoon.
Juristin kirje jättää Turun kaupunginmuseolle aikaa vastata tammikuun loppuun mennessä. Jos sopimusta ei synny, asia etenisi käräjäoikeuteen.
Liedon kirkkoherra Risto Leppänen painottaa veistosten omistusoikeutta. Hän sanoo, että siihen liittyy isoja epäselvyyksiä, jotka kaupunginmuseo on nyt ohittanut.
– Esineiden tie museoon on selvitettävä. Kun lupaa ei löydy, tarvitaan spekuloinnin sijasta puolueeton arvio.
Avaa kuvien katselu
Liedon seurakunta haluaa omistusoikeuden kaikkiin 22 keskiaikaiseen veistokseen. Seurakunta vaatii myös neljän pyhimyksen palauttamista Liedon kirkkoon. Kuva: Arttu Kuivanen / YleMistä kiikastaa?
Turun kaupunginmuseolla on mielestään riittävät kirjalliset todisteet olemassa. Veistosten kauppaan liittyvää dokumentaatiota käydään vaiheikkaasti läpi museokeskuksen tuoreessa artikkelissa ”Keskiaikaiset pyhimysveistokset Turun kaupunginmuseon kokoelmissa”.
Liedon kirkkoherran mukaan kauppa on sen sijaan jäänyt aikanaan kesken.
– Kauppakaari ei ole toteutunut loppuun asti. Siinä ei ole huomioitu muinaismuistoasetusta ja tuomiokapitulin lupa puuttuu, Leppänen sanoo.
Hän muistuttaa, että 1800-luvun arkistoista näkee, että lupia vastaaville kaupoille on sekä myönnetty että evätty.
Turun yliopiston keskiajan historian dosentti Reima Välimäen mukaan pyhimysveistosten omistusoikeudessa ei ole mitään epäselvää: kauppa on tehty 1890-luvulla.
Museoviraston entinen pääjohtaja Juhani Kostet puolestaan on jäljittänyt seurakunnan pyynnöstä pyhimysveistosten vaiheita. Hänen mielestään nämä sakraaliesineet kuuluisivat kirkkoon, eivät museoon.
Omistusoikeuden lisäksi on toinenkin mutta.
– Kokonaan oma kysymyksensä on sitten vielä veistosten sijoituspaikka, Risto Leppänen toteaa.
Missä pyhimysveistosten pitäisi sijaita? Museonjohtaja ja kirkkoherra perustelevat
Ennakkotapaus haussa
Sekä Turun kaupunginmuseon johtaja Ville-Matti Rautjoki että Liedon kirkkoherra Risto Leppänen myöntävät, että Liedon pyhimysveistoksista haetaan nyt ennakkotapausta, joka ohjailisi museoalan käytäntöjä laajemmaltikin.
Ville-Matti Rautjoki kertoo tietävänsä, että vastaavanlaisia neuvotteluja on käyty muissa Pohjoismaissakin.
– Suomessa tämä on ensimmäinen kerta, kun asia on menossa näin pitkälle.
Museonjohtaja muistuttaa, että veistokset ovat olleet heillä hyvässä hoidossa.
– Museolla on asiantuntemusta ja resursseja ylläpitää veistoksia, jotka eivät ole pelkästään paikallista kulttuurihistoriaa, vaan myös kaupunginmuseon kokoelman ehdottomia helmiä.
Kirkkoherra Risto Leppänen painottaa veistosten julistustehtävää.
– Ne eivät ole vain museoesineitä. Papin puheiden lisäksi myös se, mitä kirkossa nähdään, vaikuttaa ihmisiin voimakkaasti.