Suomessa suunnitellaan ja rakennetaan aikaisempaa huonompia kouluja, koska kunnat ovat polkeneet suunnittelun hinnat pohjalukemiin, kritisoi Arkkitehtitoimistojen liitto.
Huonosti suunnitelluista kouluista eivät kärsi niiden tilaajat, vaan lapset ja nuoret.
Laatu ei enää ratkaise
Lahtelainen Seppo Markku on ollut arkkitehti yli neljäkymmentä vuotta. Hän on ollut mukana suunnittelemassa yli 50:tä Suomeen rakennettua koulua.
Markun mielestään kuntien kilpailutuksissa on tapahtunut iso muutos viimeisen viiden vuoden aikana. Kunnat ovat alkaneet kilpailuttaa suunnittelua niin, etteivät toimistot voi kilpailla laadulla. Laatuvaatimukset ovat kilpailutuksissa nykyään sellaiset, että kaikki hakijat täyttävät ne.
Niinpä kilpailutuksessa ratkaisee vain hinta.
Markku kertoo, että hinnat ovat niin alhaalla, että voidaan puhua alihinnoittelusta.
Yhdessä kilpailutuksessa edellytettiin kuuden ammattilaisen sitoutumista kolmeksi vuodeksi, vaikka tarjottu raha olisi riittänyt vain kolmen kuukauden palkkakuluihin, Markku kertoo.
Lahteen valmistui vuonna 2022 Suomen suurin lukio. Lahden kaupunki antoi arkkitehdeille aikaa etsiä uusia ratkaisuja. Suunnitteluun osallistunut Seppo Markku kertoo, miten seitsemän vuoden suunnittelu näkyy rakennuksessa.
Rakennusalan ahdinko on lisännyt arkkitehtitoimistojen kilpailua.
Arkkitehtitoimistojen liiton toiminnanjohtaja Kalle Euro vahvistaa, että kilpailutuksiin osallistuvat saavat usein samat laatupisteet, jonka jälkeen vertaillaan vain hintaa.
Viihtyvyys kärsii, kun suunnittelusta pihistellään
Halpa hinta tarkoittaa, että suunnitteluun käytetään vähemmän työtunteja. Haastateltavien mukaan silloin yksityiskohtia, toimivuutta tai kestävyyttä ei ehditä miettiä yhtä hyvin.
Arkkitehtuurin ammattilaisten mukaan nykytilanne näkyy niin, että Suomeen rakennetaan kouluja, joissa on luonnonvalottomia, ahtaita ja matalia tiloja.
Koulujen arkkitehtuuri jää polkemaan paikallaan, kun arkkitehdit turvautuvat kiireessä vanhoihin ratkaisuihin.
– Jos kuusikymmentä vuotta sitten olisi päädytty siihen, ettei kouluja kehitetä, olisimme yhä samoissa kaikuisissa, luonnonvalottomissa laitoksissa, joiden seinät ovat optimaalisen vihreän harmaita, Seppo Markku kuvailee.
Avaa kuvien katselu
Hälyisät tilat voivat kuormittaa erityisesti aistiherkkiä oppilaita. Kuvituskuva. Kuva: Juha-Petri Koponen
Suunnittelusta säästäminen voi arkkitehtuuripuolen mukaan tulla kunnalle lopulta kalliimmaksi rakentamisvaiheen ongelmien, rakennuksen vaatimien huoltojen sekä lyhyemmän käyttöiän vuoksi.
Arkkitehtitoimistojen liiton toiminnanjohtaja Euron mielestä on outoa, että suunnittelukustannuksista säästetään, koska ne ovat vain joitakin prosentteja rakennuksen kokonaiskustannuksista.
Kuntaliitto: alhaiset hinnat ovat arkkitehtitoimistojen ongelma
Kuntaliitto vahvistaa, että kunnissa päätöksiä tehdään nyt pitkälti halvimman hinnan perusteella. Kouluja on rakennettava kustannustehokkaasti, koska rahat ovat monessa kunnassa vähissä tai jopa loppu.
– Enää ei voi ajatella, että koulu tai päiväkoti on vau-arkkitehtuuria, jossa on uniikkeja ratkaisuja. Rahat käytetään mieluummin opetuksen sisältöön tai muihin peruspalveluihin kuin seiniin, toteaa Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mikko Simpanen.
Kuntaliiton mukaan liian alhaiset hinnat ovat arkkitehtitoimistojen ongelma, koska vapaassa markkinataloudessa ne määrittävät itse hintansa.
Simpanen muistuttaa, että lainsäädäntö ohjaa pitkälti koulujen rakentamista ja halvemmallakin suunnitellut koulut täyttävät lait ja asetukset.
– Pimeitäkin tiloja varmasti on. Kustannustehokkuus on varmasti johtanut joissakin kohdin sellaisiin ratkaisuihin. Mutta karsastan sitä, että arkkitehdit haluavat itselleen enemmän rahaa, jotta pystyvät suunnittelemaan valoisan nurkan, Simpanen toteaa.
Simpasen mielestä arkkitehtien ammattitaitoon kuuluu kertoa, jos jokin ei onnistu ja toisaalta oppia virheistään.
Monen koulun ei ole tarkoituskaan kestää puolta vuosisataa. Moni oppilas käy koulua vuokratuissa tiloissa, jotka on suunniteltu kestämään vain muutaman vuosikymmenen, Simpanen vastaa kritiikkiin.
Simpasen mukaan demokraattisesti valitut kuntapäättäjät päättävät, millaisia kouluja kuntaan suunnitellaan ja millä budjetilla.
Kehittämispäällikkö odottaa, että kunnat pääsevät pois taloudellisesta pinteestä.
– Toivon, että jossain vaiheessa julkisella sektorilla on sellainen tilanne, että voimme rakentaa Iisakin kirkkoja, jotka identifioivat kuntaa tuoden hyvää ja lisäten kaikkien elinikää. Mutta siihen asti teemme näitä käyttöesineitä.
Arkkitehtuurikilpailulla uusia ideoita
Arkkitehtitoimistojen liiton mukaan laatua on mahdollista vertailla objektiivisesti.
Aalto-yliopiston rakennussuunnittelun professori Pirjo Sanaksenahon mielestä paras tapa olisi arkkitehtuurikilpailu, jossa osallistujat lähettävät anonyymisti suunnitelmansa arvioitavaksi.
Tällaisissa kilpailuissa myös nuorilla arkkitehdeillä on mahdollisuus menestyä.
Avaa kuvien katselu
Aalto-yliopiston rakennussuunnittelun professori Pirjo Sanaksenaho kehuu esimerkiksi Jätkäsaaren koulua. Koulun sai suunniteltavaksi aloittavat arkkitehdit suunnittelukilpailun kautta. Arkistokuva. Kuva: AOR Arkkitehdit
Sanaksenahon mukaan tutkimukset ovat osoittaneet, että arkkitehtikilpailu ei tule tilaajalle kalliimmaksi tai hitaammaksi, mutta se tuo uusia innovaatioita ja laatua.
Seppo Markku toivoo, että suunnittelun tilaamista uudistettaisiin rajusti, ja tilaajat ymmärtäisivät, että koulut voivat olla myös itse oppimisen välineitä.
– Tila voi opettaa esimerkiksi kestävää kehitystä ja materiaalien käyttöä. Se voi olla oppitunti väriopista, jolloin sitä ei tarvitse lukea kirjasta. Jos tila on houkuttava, sinne halutaan tulla.