Valkohain sahalaitaiset ja läpi elämän uusiutuvat hampaat ovat yksi luonnon kauhistuttavimmista asioista. Nyt tutkijat ovat saaneet uutta tietoa siitä, kuinka valkohain hampaat kehittyvät elämän aikana.
He kirjoittavat havainnoistaan The Conversation -sivustolla. Tutkimusraportti on julkaistu Ecology and Evolution -tiedelehdessä.
Eri hailajeille on kehittynyt erilaisia hampaita niiden ruokavalion mukaan. Neulamaiset hampaat auttavat tarttumaan liukkaisiin mustekaloihin, leveät ja litteät hampaat soveltuvat murskaamiseen, ja sahalaitaiset terät viiltävät lihaa ja merinisäkkäiden rasvaa.
Sydneyn yliopiston tutkijat halusivat selvittää, kuinka valkohain hampaat muuttuvat eläimen kehittyessä ja siirtyessä ekolokerosta toiseen aina ravintoketjun huipulle. Valkohaitkaan eivät aloita elämäänsä merinisäkkäitä saalistaen, vaan ne syövät pääasiassa kaloja ja mustekaloja. Ne alkavat sisällyttää nisäkkäitä ravintoonsa tyypillisesti saavuttaessaan kolmen metrin pituuden.
Kysymys kuului: muuttuvatko ”liukuhihnalta” esiin tulevat hampaat ruokavalion kehitysvaiheiden mukaan, aivan kuten evoluutio muokkaa hampaita eri lajien ruokavalioon sopiviksi?
Tutkijat analysoivat lähes sadan valkohain hampaita ja havaitsivat niissä selviä kasvun myötä tapahtuvia muutoksia. Merkittävin muutos tapahtuu hain kasvaessa noin kolmen metrin mittaiseksi.
”Kun valkohait saavuttavat tämän mitan, ne kehittävät täysin uudenlaisen hammastyypin, joka lävistää tiheän lihan ja jopa luun”, tutkijat kirjoittavat The Conversation -sivustolla. Nuorempien valkohaiden hampaat ovat neulamaisempia ja erikoistuneita tarttumaan pienempiin ja vikkelämpiin saaliisiin.
Valkohain tietyillä hampailla on myös erikoistehtäviä. Leuan kummallakin puolella kaksi ensimmäistä hammasta ovat tyvestään selvästi muita paksumpia. Niiden arvellaan ottavan vastaan ensipuraisun valtavan iskuvoiman.
Yläleuan kolmas ja neljäs hammas ovat puolestaan hieman lyhyempiä ja kallistuneita, mikä viittaa niiden olevan vastuussa saaliin kiinni pitämisestä. Niiden kokoon ja sijaintiin saattavat vaikuttaa myös kallon rakenne sekä hajuaistiin liittyvien keskeisten aistielinten sijainti.
Hain ylä- ja alahampaat muodostavat ”koordinoidun systeemin”, joka tekee valkohain puraisusta äärimmäisen tehokkaan, tutkijat kirjoittavat.
”Alaleuan hampaat on muotoiltu tarttumiseen ja saaliin kiinni pitämiseen, kun taas yläleuan hampaat on suunniteltu viiltämiseen ja paloitteluun.”
”Tämä tutkimus auttaa meitä ymmärtämään paremmin sitä, kuinka hait menestyvät huippupetoina ja kuinka niiden ruokailumenetelmä on tarkkaan virittynyt läpi elämän.”
Tilaa Tekniikan Maailman uutiskirjeet
Tilaa TM-uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla autoalan, teknologian ja tieteen uutisista!